Aktian pääekonomisti Heidi Schauman ja Rakennusteollisuuden pääekonomisti Sami Pakarinen, Kauppakamarilehti.fi, Kauppakamari, Helsingin seutu, keskusta, kehyskunta, epävarmuus Ajankohtaista, Yritykset

Suomen taloudella on nyt oikea suunta valoa kohti

Suomen talous­suhdan­teessa on nähty selkeitä merkkejä paremmasta. Vaan tyssääkö orastava kasvu Yhdysvaltain ja EU:n poliittisiin kiemuroihin ja yleiseen epävarmuuteen? Suomen taloudessa on nyt oikea suunta. Orastava nousu ei kuitenkaan kestä uusia isoja takaiskuja.
Timo Sormunen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Taloustietelijöillä ei ole viime vuosina ollut helppoa. Takavuosien tasaisen kasvun talousennusteet ovat vaihtuneet pitkiksi listoiksi erilaisia globaaleja epävarmuustekijöitä, jotka heiluttelevat pientä vientivetoista kansantaloutta varsin armottomasti.

Mollivoittoiset ennustekäyrät ovat tulleet viime vuosina tutuiksi myös Aktian pääekonomisti Heidi Schaumanille ja Rakennus­teollisuuden pääekonomisti ­Sami Pakariselle. Viime syksynä alkanut valonkajastus kotimaan taloudessa onkin heidän mielestään todella tervetullut.

Esimerkiksi rakentaminen on kasvu­keskuksissa huippulukemissa, telakka­teollisuus on saanut isoja tilauksia, metsäteollisuus investoi biotuotteisiin ja Uudenkaupungin autotehdas hakee tämän tästä uusia käsipareja.

Myönteisistä talousuutisista lähtöisin oleva optimismi näyttää tarttuneen niin yrityksiin kuin kuluttajiin.

Usko uuteen nousuun on tuoreimmissa suhdannekyselyissä vahvistunut, ja pahimman uskotaan olevan ohi. Autokaupassa on hyvä vire ja sama käänne alkaa näkyä myös asuntomarkki­noilla, ekonomistikaksikko vahvistaa.

– Asuntoluottojen kysyntä on ollut viime kuukausina aiempaa vilkkaampaa ­eli kuluttajilla on aiempaa enemmän tulevaisuudenuskoa. Toki taustalla on paljon myös patoutunutta kysyntää, sillä ostopäätöksiä on pantattu parempia aikoja odotellessa, Schauman toteaa.

Helsingin seutu edelläkävijä ja Suomen talouden veturi

Sami Pakarinen Rakennusteollisuudesta on pitkälti samoilla linjoilla. Mittavimmat investointiuutiset ovat keskittyneet kasvukuntiin, mutta niillä on aina oma piristävä vaikutuksensa myös muualle.

– Helsingin seutu on edelleen monessa asiassa Suomen talouden veturi ja esimerkiksi rakentamisen volyymista tuli viime vuonna puolet pk-seudulta. Asuntorakentamisen suhteen ollaan lähes 1970-luvun lukemissa eli todella korkealla. Toki kasvu on ollut rahastovetoista, Pakarinen muistuttaa.

Pääkaupunkiseudun etumatka näkyy myös talouden rakennemuutoksessa. Maakunnissa mennään yhä teollisuuden vetäminä.

Helsingin seudulla kasvun kärkinä ovat erilaiset liike-elämän palvelut sekä informaatio- ja viestintäala.

– On mielenkiintoista nähdä, millaista vauhtia tämä rakennemuutos etenee tulevina vuosina muualla Suomessa, Pakarinen pohtii.

Muuttoliikenne pääkaupunkiseudulle vai kehyskuntiin?

Heidi Schaumanin mielestä palvelualojen ykkössija kertoo myös globaalista kaupungistumistrendistä. Kasvukeskuksissa toimivilla yrityksillä on parhaat edellytykset löytää osaavaa työvoimaa. Sama motiivi houkuttaa sinne myös jatkuvasti uusia tulijoita.

– Digitalisaatiota markkinoitiin aluksi etätyömahdollisuutena ja painotuksella, ettei yrityksen sijaintipaikalla ole niin suurta väliä. Nyt näyttää siltä, että ihmiset haluavat sittenkin asua kasvukeskuksissa ja kohtalaisen lähellä omaa työpaikkaa, Schauman huomauttaa.

Pakarisen mukaan tulevien parin vuoden aikana selviää, vahvistuuko muuttovirta Helsingin sisällä vai suuntautuuko muuttoliike edullisempiin kehyskuntiin.

– Syntyvyys oli vuosikymmenen vaihteessa huipussaan ja kyseiset ikäluokat ovat varttumassa kouluikään. Silloin perheissä tehdään pitkäjänteisiä valintoja myös asuinpaikan suhteen.

Oman positiivisen lisänsä tuovat raideliikenneinvestoinnit, jotka ekonomistien mukaan kantavat takuuvarmaa hedelmää tulevina vuosikymmeninä.

– Helsingin seudun kasvusta leikkautuisi jatkossa aika iso siivu pois, jos länsimetro ja Kehärata olisi jätetty rakentamatta, kaksikko muistuttaa.

Myönteiset talousuutiset ovat tärkeitä kansantaloudelle

Vaikka Suomen taloustaivaalla kajastaa juuri nyt valoa, väijyy taivaanrannassa edelleen myös pilvilauttoja. Yksi niistä liittyy Yhdysvaltojen uuteen presidenttiin Donald Trumpiin ja hänen linjauksiinsa, jotka ovat saaneet aikaan melkoista poliittista hämmennystä.

Suorat vaikutukset Suomen ja Yhdysvaltain väliselle vientikaupalle jäänevät kuitenkin ekonomistikaksikon mukaan vähäisiksi. Toisaalta talouskasvu on edelleen niin hentoisella oraalla, ettei se tässä kohtaa kestä kummoistakaan vastatuulta. Euroopassa vahvistuva populistinen EU-kritiikki tuo sekin omat haasteensa.

– Jos tämä vuosi pysytään kasvu-uralla, niin silloin ollaan jo selvästi vahvemmalla pohjalla, Pakarinen ja Schauman toteavat.

Iso osa taloudesta on psykologiaa.

Myönteiset talousuutiset ovat myös kansantaloudellisesti tärkeitä. Toisaalta maailmantalouden epävarmuudesta näyttää tulleen likipitäen pysyvä olotila, jonka keskellä kuluttajien ja yritysten on vain opittava elämään.

– Kaikkia investointipäätöksiä ei voi pantata eteenpäin ja jäädä odottamaan sitä optimaalisinta hetkeä, kaksikko painottaa.

Kommentoi