Johnny Åkerblom, Keskuskauppakamarin neuvonantaja Ajankohtaista, Yritykset

Talousvuosi 2016: kasvua ja poliittisia riskejä

Maailmantalouden kasvu oli epäyhtenäinen, mutta jatkoi kolmen prosentin tuntumassa vuonna 2016. Kehittyneissä maissa oli havaittavissa hienoista kasvun vahvistumista loppuvuodesta. Sitä tuki etenkin ekspansiivinen rahapolitiikka, joka myös myötävaikutti pörssikurssien uuteen piristymiseen.
Johnny Åkerholm, Keskuskauppakamarin neuvonantaja
Anni Reenpää
FacebookTwitterLinkedIn

Sekä vuoden 2016 että edessä olevat poliittiset tapahtumat ovat omiaan lisäämään talouden epävarmuutta. Vaikka Britannian päätös erota EU:sta ei ole lyhyellä tähtäimellä näkynyt muutoin kuin punnan valuuttakurssin heikkenemisenä, on selvää, että epätietoisuus tulevista järjestelyistä vaikeuttaa investointitoimintaa etenkin Britanniassa ja mahdollisesti myös muissa EU-maissa.

Myös monet vaalit Euroopassa lisäävät epävarmuutta ja heikentävät EU:n päätöksentekokykyä tilanteessa, jossa moni ongelma odottaa ratkaisuaan.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi on vahvistanut odotuksia kasvun nopeutumisesta Yhdysvalloissa. Tämä perustuu lupauksiin verotuksen keventämisestä ja perusrakenneinvestointien kasvattamisesta sekä elinkeinoelämää koskevan sääntelyn purkamisesta. Toisaalta julkisen sektorin rahoitusvajeen nousu ja inflaatio-odotusten vahvistuminen ovat nostaneet korkoja, mikä kieltämättä rajoittaa finanssipolitiikan elvyttävää vaikutusta.

Suurin epävarmuus liittyy kuitenkin Trumpin kauppapolitiikkaan.

Toteutuessaan esitetyt kauppapoliittiset toimet uhkaavat sysätä liikkeelle toimien ja vastatoimien kierteen, joka vähentää maailmantalouden kasvua ja jonka seurauksena kaikki osapuolet häviävät. Globalisaatio on hajottanut arvoketjut eri maihin ja siten vahvistanut maiden välistä riippuvuutta. Syntyneitä riippuvuuksia ei voida purkaa aiheuttamatta suuria kustannuksia.

Suomen talous oli vuoden 2016 loppupuolella noin puolentoista prosentin kasvussa. Sitäkin on edistänyt ekspansiivinen rahapolitiikka, mikä näkyy etenkin rakennustoiminnan vilkastumisena. Kuluttajien ja osin yritysten odotukset ovat vahvistuneet, ja talouden kasvu on nojannut pitkälti kotimaiseen kysyntään. Julkisuudessa esillä olleet isot projektit eivät ole kuitenkaan toistaiseksi piristäneet vientiä, joka on edelleen selvästi pienempi kuin vuonna 2008.

Hallituksen kätilöimä kilpailukykysopimus tukee hintakilpailukykyä ja on mahdollistanut työmarkkinarauhan. Hallitus on osin suunnitellut ja osin toteuttanut tärkeitä rakenteellisia uudistuksia. On kuitenkin ilmeistä, että uudistusten tiellä on jatkettava, jotta Suomen talouden kasvumahdollisuudet paranisivat. Meneillään oleva väestön rakennemuutos vähentää talouden suorituskykyä ja lisää julkisen sektorin menopaineita. Nykyisenkaltaista julkisen sektorin menorakennetta ei voida ylläpitää, mikäli talouden kasvuvauhti jää tällä hetkellä nähtävissä olevaan yhteen prosenttiin vuodessa.

Suomi tarvitsee talouden suorituskyvyn parantamiseksi lisää investointeja tuottavuuden nostamiseksi ja etenkin osaamiseen perustuvan tuotannon kasvattamiseksi. Digitalisaation eteneminen tulee tuhoamaan työpaikkoja mutta myös luomaan paljon uusia mahdollisuuksia. Mahdollisuuksien hyödyntäminen vaatii joustavuutta työmarkkinoilla sekä työntekoon, yrittämiseen ja riskinottoon kannustavan vero- ja tulonsiirtojärjestelmän. Menestys vaatii myös sääntelyjärjestelmän muokkaamista siten, että uusien toimintojen ja työpaikkojen syntyminen on (ylipäätänsä) mahdollista.

Kommentoi