UPM, Jussi Pesonen, globaali, vaikuttaminen, lokaali, investoida, nykyinen, metsäteollisuus, suomalainen, Suomi, muutos,, vapaakauppa Henkilö, Vaikuttaminen, Yritykset

Suomen on sopeuduttava globaaliin maailmaan

UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesonen toteaa, että Suomen ja suomalaisten yritysten on uskallettava tehdä muutoksia. Jäämme kehityksestä sivuun, jos tyydymme vain seuraamaan, mitä Brexit ja Trump tarkoittavat. Suomalaisen metsäteollisuuden uusi nousu on esimerkki siitä, että disruptio voi olla mahdollisuus.
Patrik Lindfors
UPM
FacebookTwitterLinkedInEmail

Vapaakaupan merkitystä Suomelle ei UPM:n toimitusjohtaja ja Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Jussi Pesosen mielestä voi yliarvioida. Protektionismi nostaa päätään säännöllisin väliajoin, ja vapaakaupan puolustajien on silloin astuttava esiin.

”Meidän pitää uskaltaa katsoa ulos. Meidän pitää sanoa, että kannatamme vapaakauppaa. Kaupan esteet ovat este myös Suomen hyvinvoinnin kehittymiselle”, toteaa Pesonen.

Globaalien toimitusketjujen toimivuus ja varmuus ovat erittäin tärkeitä Suomen kaltaisille ulkomaankaupasta riippuvaisille maille. Protektionismin torjuminen ei Pesosen mukaan ole tärkeää vain isoille yrityksille, sillä kaiken kokoiset yritykset hyötyvät vapaakaupasta.

Päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun fokus on Pesosen mielestä siirtynyt liian paljon sisäpoliittisiin asioihin. Asioita ei enää voida ohjata ainoastaan kansallisilla päätöksillä, sillä muiden maiden päätökset vaikuttavat suoraan meidän omaan kilpailukykyyn. Sen takia Suomen veropolitiikkaa ja lainsäädäntöä pitää tarkistaa myös kansainvälisestä näkökulmasta.

“Elämme globaalissa maailmassa, ja siihen meidän on sopeuduttava. Verotuksen ja regulaation pitää olla symmetriassa suhteessa kilpailijamaihin. Tasavertaiset edellytykset ovat paras tae siitä, että tuotanto säilyy Suomessa ja tänne tehdään investointeja.”

Suomi voi Pesosen mukaan menestyä vain, jos kilpailemme kansainvälisesti ja uskallamme myös itse altistua kilpailulle.

Jos yhtiö tai tuote joutuu Suomessa epäsymmetriaan, on lopputulos yleensä se, että liiketoiminta siirtyy muualle tai pärjää huonosti.

Liian myönteiset kilpailuolosuhteet, esimerkiksi subventioiden ansiosta, eivät myöskään ole hyväksi liiketoiminnalle, sillä ne rapauttavat kilpailukyvyn.

Lokaali ja globaali vaikuttaminen

Jussi Pesonen toimii puheenjohtajana myös Metsäteollisuus ry:ssä, joka vuodenvaihteessa solmi yhteistyösopimuksen Keskuskauppakamarin kanssa. Yhteistyössä painottuu kaksi ulottuvuutta: lokaali ja globaali, eli alueellinen näkökulma kotimaisen kauppakamariverkoston kautta ja kansainvälinen ulottuvuus Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kautta.

”Sopimuksella pääsemme lähemmäksi maakuntia, joissa metsäteollisuus toimii. Kansainvälinen kauppakamari ICC vie meidät puolestaan kansainvälisiin pöytiin. Halusimme uusiutua sekä vaikuttamisessa että keskusteluun osallistumisessa.”

Edunvalvonnan moniäänisyys on Pesosen mukaan korostumassa kaikilla toimialoilla. Tämä johtuu siitä, että edunvalvonta muuttuu yhä pirstaloituneemmaksi sitä mukaa kuin maailmasta tulee monimutkaisempi.

”On haettava uusia tapoja tehdä työtä, myös edunvalvonnassa. Markkinoilla tuote kilpailee tuotetta vastaan. Sen takia on tärkeää, että pääsemme kaikessa tuotekohtaiseen sääntelyyn. Se ratkaisee Suomen vientituotteiden menestyksen.”

Parasta yhteiskuntasuhdetoimintaa on Pesosen mukaan se, että yritys pitää huolta kilpailukyvystään ja kannattavuudestaan. Tämä on paras tae työpaikkojen säilymiselle. Menestyvän yrityksen tulovirrasta kanavoituu myös merkittävä osuus yhteiskunnalle verojen ja maksujen muodossa.

Jussi Pesosella on selkeät terveiset hallitukselle: Teollisuuden kustannuksia ei saa lisätä. Yhtä tärkeätä on, että sovitusta hallitusohjelmasta pidetään kiinni. Ennustettavuus kärsii, jos hallitus soutaa ja huopaa.

Kun teollisuus tekee investoinnin, on kyseessä yleensä 30 vuoden sitoutuminen Suomeen.

Huolehdi nykyisestä, investoi tulevaan

Suomalainen metsäteollisuus elää kriisin jälkeen uutta kukoistuskautta, jossa sekä tuloskunto että investointikyky ovat vahvoja. Jussi Pesosella on kokemukseen perustuva neuvo murroksen keskellä toimiville yrityksille ja toimialoille: puolustajan ja uudisraivaajan roolit on syytä yhdistää.

”Huolehdi nykyisestä tuotannostasi, jotta voit investoida tulevaan. Vanhan tuotannon pitää tuottaa varoja uuden liiketoiminnan rakentamiseen.”

Toimialoja ravisteleva disruptio pitää Pesosen mukaan nähdä mahdollisuutena. Suomalaiset metsäkonsernit lähtivät hakemaan kasvua uusista tuotteista ja ovat nykyään globaalisti johtavia toimijoita omissa segmenteissään.

”Päätimme, että metsäteollisuus on uudistushakuinen toimiala. Loimme vahvat ja kannattavat ydinliiketoiminnat omien strategioiden mukaisesti ja kehitimme uusia tuotteita ja innovaatioita tulevaisuudelle.”

Muutoksen keskellä oli pidettävä päät kylminä.

”Olimme sitkeitä, määrätietoisia ja kestimme merivettä vaikeiden päätösten kohdalla.”

Varsinkin viimeksi mainittu asia on Pesosen mukaan tärkeä, sillä yritys ja sen johto joutuu todennäköisesti kohtaamaan massiivista kritiikkiä siinä ratkaisevassa vaiheessa, kun vanhoja toimintoja ajetaan alas ja uusia luodaan tilalle.

Henkilö

Vapaakauppa, globaali, protektionismi, toimitusketju

Jussi Pesonen

UPM-Kymmene Oyj

Toimitusjohtaja 2004 –
Varatoimitusjohtaja 2001–2004
Tuotantoinsinööriksi UPM:lle 1987, sen jälkeen eri johtotehtäviä yhtiössä

Luottamustehtävät

Metsäteollisuus ry:n, Keskuskauppakamarin ja Kansainvälisen kauppakamarin Suomen osaston (ICC Finland) hallitusten puheenjohtaja
Euroopan paperiteollisuusjärjestö CEPI:n (Confederation of European Paper Industries) ja East Office of Finnish Industries Oy:n hallitusten jäsen.

Syntynyt
1960

Kommentoi