Mitä työnantajan tulisi tietää osa-aikatyöstä? Syrjintäkielto, työn tarjoamisvelvollisuus, työpaikoista ilmoittaminen, lisätyöstä, osa-aikatyöntekijä ja vuosiloma, Neuvontapalvelut

Mitä työnantajan tulisi tietää osa-aikatyöstä?

Osa-aikatyöllä voi olla monenlaisia perusteita. Työntekijä on voitu alun perin palkata osa-aikaiseen työsuhteeseen, hänen kanssaan on voitu sopia osa-aikatyöstä esimerkiksi osittaisen hoitovapaan tai osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen perusteella tai työnantaja on voinut osa-aikaistaa työntekijän tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla.
Kati Mattinen
FacebookTwitterLinkedIn

Lainsäädännössä ei ole vähimmäistyöaikaa, mutta joissain työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä esimerkiksi työvuoron vähimmäispituudesta. Myös ns. tarvittaessa töihin kutsuttavat työntekijät, joiden sovittu työaika on esimerkiksi 0-37,5 tuntia viikossa, ovat osa-aikatyöntekijöitä.

Syrjintäkielto

Työnantaja ei saa soveltaa osa-aikaiseen työntekijään pelkästään työajan pituuden vuoksi epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Työnantaja ei voi siten jättää työntekijää tietyn edun ulkopuolelle vain sen vuoksi, että hän on osa-aikainen. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2008:28 mukaan osa-aikaeläkeläisiä ei saatu jättää yhtiön bonusohjelman ulkopuolelle. Työnantaja voi halutessaan asettaa työsuhteeseen liittyville eduille kaikkia uusia työntekijöitä koskevan kynnysajan siten, että edun saa vasta tietyn mittaisen työskentelyn jälkeen. Edut voidaan myös suhteuttaa työajan suhteessa, jos se on käytännössä mahdollista. Siten jos työnantaja esimerkiksi antaa virikeseteleitä 400 eurolla vuodessa, 50 % työaikaa tekevälle työntekijälle voidaan antaa seteleitä 200 eurolla.

Työn tarjoamisvelvollisuus

Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä sellaisiin työtehtäviin, jotka olisivat sen osa-aikatyöntekijöille sopivia suoraan tai työnantajan tarjoaman kohtuullisen koulutuksen jälkeen, osa-aikatyöntekijöillä on etusija työhön ennen uuden työntekijän palkkaamista. Työtä on tarjottava niille osa-aikatyöntekijöille, jotka olisivat sopivia tehtäviin, paitsi jos työsopimus on tehty osa-aikaisesti työntekijän toiveesta tai hän on muuten saattanut työnantajan tietoon, että hän ei ole kiinnostunut työajan lisäämisestä. Työn sopivuuteen vaikuttavat mm. työntekijän ammattitaito ja ominaisuudet sekä työn ajoittuminen tai maantieteellinen sijoittuminen. Oikeuskäytännön mukaan työnantajan on näytettävä, että tarjolla oleva työ ei laadultaan ole osa-aikaiselle työntekijälle sopivaa, työn tarjoaminen olisi työnantajan liiketaloudellisten tai tuotannollisten syiden vuoksi mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista tai että työntekijä ei ole kiinnostunut lisätyön vastaanottamisesta. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisun KKO 2017:4 perusteluissa todettiin, että työnantaja ei voi vedota työnjohdollisiin hankaluuksiin tai työntekijän perhevapaaseen tai ohittaa osa-aikatyöntekijää palkkaamalla uuden työntekijän oppisopimukseen perustuvaan määräaikaiseen työsuhteeseen.

Työpaikoista ilmoittaminen

Työnantajan on ilmoitettava vapautuvista työpaikoista yleisesti työpaikalla omaksutun käytännön mukaisesti, jotta myös osa-aikaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua kyseisiin töihin kuin kokoaikaisilla työntekijöillä.

Lisätyöstä

Työaikalain mukaan lisätyötä on työnantajan aloitteesta sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei ylitä 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Siten jos työntekijän sovittu viikkotyöaika on esimerkiksi 30 tuntia, hänellä voi olla viikossa enintään 10 tuntia lisätyötä. Työntekijä voi antaa lisätyösuostumuksen työsopimuksessa, mutta hän voi kieltäytyä lisätyöstä perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluettelon mukaisena vapaapäivänä. Vaihtelevaa työaikaa tekevien osa-aikatyöntekijöiden osalta suunnitellaan lakimuutosta, jonka mukaan he eivät voisi antaa lisätyösuostumusta rajoittamattomaksi ajaksi.

Osa-aikatyöntekijä ja vuosiloma

Vuosilomaa ansaitaan joko 14 päivän tai 35 tunnin ansaintasäännön mukaan. Jos osa-aikatyöntekijä työskentelee sopimuksen mukaan joinakin kuukausina vähintään 35 tuntia, hänelle kertyy vuosilomaa. Hänelle ei voi silloin kesken työsuhteen maksaa vuosilomaa lomakorvauksena, vaan loma pidetään lomana ja työntekijälle maksetaan vuosilomapalkka.

Vuosiloma annetaan vuosilomalain mukaisina arkipäivinä, joten myös osa-aikatyöntekijälle loma annetaan arkipäivinä eikä työpäivinä. Jos työntekijä on esimerkiksi osittaisella hoitovapaalla ja työskentelee maanantaista torstaihin, viikon lomassa kuluu kuusi lomapäivää, kuten kokoaikatyöntekijöilläkin.

Kuukausipalkkaisen työntekijän kanssa sovittu työaikamuutos voi vaikuttaa hänen lomapalkan laskemiseensa siten, että lomapalkkaa ei lasketakaan loman alkuhetken palkan mukaan vaan joko prosenttiperusteella tai lomanmääräytymisvuoden työajan mukaisen palkan perusteella.

Kommentoi