työlaki, Neuvontapalvelut, Yritykset

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä valmistellaan

Hallituksen puoliväliriihessä linjattiin yleisiä periaatteita niin sanottujen nollatuntisopimusten käytölle. Kyse on työsopimuksesta, jossa työntekijän työaika on sovittu vaihtelevaksi, esimerkiksi 0-40 tuntia viikossa.
Reetta Riihimäki
FacebookTwitterLinkedIn

Hallitus valmistelee lakimuutoksia, joilla säänneltäisiin vaihtelevan työajan sopimusten käyttöä ja niihin liittyviä työsuhteen ehtoja.

Tarkoituksena on säännellä sopimusten oikeaa käyttöalaa niin, ettei kyseisiä sopimuksia käytetä muuta kuin silloin, kun sopimuksen tekemiselle on hyväksyttävä tarve. Peruste voisi olla työvoimatarpeen ennakoimattomuudesta, epäsäännöllisyydestä tai osapuolten yhteisestä tarpeesta johtuva.

Sääntelyn tarkentamisella ei ole tarkoitus estää vaihtelevan työajan sopimuksen tekemistä silloin, kun työvoiman tarve vaihtelee ennakoimattomasti tai työaika on osapuolten tahdon mukainen.

Hallitus aikoo rajoittaa lisätyösuostumuksen käyttöä nollatuntisopimuksissa niin, että suostumus lisätyöhön voitaisiin antaa vain rajatuksi ajaksi. Nykyisellään työaikalaki mahdollistaa lisätyösuostumuksen antamisen työsopimuksessa, jolloin työntekijä on velvollinen ottamaan vastaan lisätyötä ja voi kieltäytyä siitä vain perustellusta henkilökohtaisesta syystä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinään.

Työnantajalla on työsopimuslain nojalla velvollisuus antaa työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista. Käytännössä tämä selvitys annetaan yleensä työsopimuksen muodossa. Hallitus valmistelee selvitysvelvollisuuteen lisäystä, jonka mukaan työnantajan tulisi antaa tieto vaihtelevan työajan käytön syistä ja arvio tarjottavan työn ennakoidusta määrästä. Mikäli tarjotun työn määrä myöhemmin poikkeaisi annetusta arvioista, tulisi antaa uusi arvio.

Lisäksi hallitus valmistelee muutokset, joilla turvataan vaihtelevan työajan piirissä olevan työntekijän oikeus sairausajan sekä irtisanomisajan palkkaan.

Muuta ajankohtaista työlainsäädännössä:

Työnantajan tiedotusvelvollisuudet työvoimaa vähennettäessä

Työnantajalla ei enää ole työsopimuslain perusteella velvollisuutta ilmoittaa työvoimaviranomaiselle vähintään 10 työntekijän lomauttamisesta tai irtisanomisesta tuotannollisin ja taloudellisin perustein.

Työnantajan velvollisuus selvittää tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottavalle työntekijälle työ- ja elinkeinotoimistosta saatavat työvoimapalvelut on niin ikään poistettu.

Nämä työsopimuslain muutokset koskevat lähinnä pieniä yrityksiä, niillä ei ole vaikutusta yhteistoimintalain mukaisiin velvollisuuksiin, jotka säilyvät ennallaan. Muutokset tulivat voimaan 1.5.2017.

Oikeus isyys- ja vanhempainvapaaseen

Avioliittolain uudistamisen vuoksi sairausvakuutuslakiin on tehty muutoksia liittyen vanhempainpäivärahaoikeuksiin perheissä, joissa lapsen vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Muutosten myötä lapsen hoidosta vastaavalla isällä on oikeus isyys- ja vanhempainrahaan, vaikka lapsen äiti ja isä eivät elä yhteisessä taloudessa avio- tai avoliitossa.

Oikeus vanhempainrahaan alkaa ajankohdasta, jona isä ottaa lapsen hoitoonsa. Siten isällä on oikeus vanhempainrahaan jo äitiysrahakauden aikana, mikäli hän ottaa lapsen hoitoonsa jo tällöin. Uusia säännöksiä sovelletaan, jos isä on ottanut lapsen hoitoonsa 1.3.2017 tai myöhemmin.

Äidin avio- tai avopuolisolla on oikeus vanhempain- ja isyysrahaan samoin perustein riippumatta siitä, onko puoliso mies vai nainen.

Uusia säännöksiä sovelletaan, jos lapsesta maksettava vanhempainpäivärahakausi on alkanut 1.3.2017 tai myöhemmin.

Website Comments

  1. Jari Mattila
    Reply

    “Nämä työsopimuslain muutokset koskevat lähinnä pieniä yrityksiä, niillä ei ole vaikutusta yhteistoimintalain mukaisiin velvollisuuksiin, jotka säilyvät ennallaan.” Suomessa YT-laki on pelkkä vitsi. Se ei velvoita käytännössä työnantajaa muuhun, kuin käymään ne pakolliset neuvottelut.

Kommentoi