marko silen, johtaja, neuvontapalvelut, helsingin seudun kauppakamari, rahanpesu, lakimuutos, eduskunta Neuvontapalvelut

Uusi rahanpesulaki

Uusi rahanpesulaki (laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä) on eduskunnan käsittelyssä. Lakiuudistuksen taustalla on asiaa koskeva EU:n direktiivi (EU 2015/849) ja niin sanottu maksajan tiedot-asetus (EU 2015/847). Merkittävämpiä, jokaista yritystä koskevia, muutoksia tulee olemaan velvollisuus ilmoittaa omistajatiedot Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään rekisteriin. Myös hallinnolliset sanktiot eli rikemaksut tulevat nousemaan.
Marko Silen, johtaja
FacebookTwitterLinkedInEmail

Keitä laki koskee ?

Laki koskee erityisesti sijoitus-, rahoitus- ja vakuutusalan toimijoita. Sen lisäksi lain piirissä ovat muun muassa tilintarkastajat, asianajajat ja kiinteistönvälitysliikkeet. Myös tavarakaupassa on rahanpesulaki voimassa kun myyntitapahtumassa otetaan vastaan vähintään 10 000 euron käteissuoritus. Rahanvälityspalveluissa ilmoitusvelvollisuus on 1 000 euron määräisistä siirroista alkaen. Kaiken kaikkiaan ilmoitusvelvollisia tahoja on yli 20.

Milloin on tehtävä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle ?

Lain keskeisenä velvoitteena on tunnistaa asiakas ja velvollisuus ilmoittaa epäilyttävistä toimenpiteistä Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukselle. Ilmoitusvelvollisen olisi esimerkiksi tehtävä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle, jos asiakas ei anna selonottovelvollisuuden täyttämiseksi pyydettyä selvitystä tai annettu selvitys on ilmoitusvelvollisen arvion mukaan epäluotettava tai asiakirjojen aitoutta epäillään. Samoin olisi meneteltävä, jos liiketoimen peruste ja varojen alkuperä ei ilmoitusvelvollisen hankkimien selvitysten perusteella riittävästi selviä. Lisäksi ilmoitus olisi tehtävä, jos oikeushenkilöä ei pystytä tunnistamaan tai tosiasiallisia edunsaajia tai henkilöä, jonka puolesta asiakas toimii, ei pystytä tunnistamaan tai luotettavasti selvittämään.

Asiakkaan tunnistaminen ja riskiarvio

Lain mukaan ilmoitusvelvollinen ei saisi perustaa asiakassuhdetta, suorittaa liiketoimea tai ylläpitää asiakassuhdetta, jos se ei pysty toteuttamaan asiakkaan tuntemiseksi säädettyjä toimia. Asiakkaan henkilöllisyys tulisi todentaa asiakassuhdetta perustettaessa. Lisäksi satunnainen asiakas olisi tunnistettava jos liiketoimien suuruus on yli 10 000 euroa. Asiakkaan tuntemiseen liittyvät tiedot on säilytettävä vielä viisi vuotta liikesuhteen päättymisen jälkeenkin.

Nykylaissa säännellään melko selkeästi milloin ilmoitusvelvollisen tulee tunnistaa asiakas ja missä laajuudessa. Jatkossa tunnistamisvelvoite perustuu ilmoitusvelvollisen omaan riskiarvioon. Riskiarvio on kirjallinen ja ilmoitusvelvollisen tulee huomioida siinä riskitekijät, jotka liittyvät sen asiakkaisiin, maihin tai maantieteellisiin alueisiin, tuotteisiin, palveluihin, liiketoimiin tai jakelukanaviin.

Laki edellyttää, että ilmoitusvelvollisella on käytössään toimintaperiaatteet, valvontatoimenpiteet ja menettelytavat, jolla vähennetään tai hallitaan tehokkaasti toiminnassa tunnistettuja riskejä. Sisäasianministeriö laatii kansallisen riskiarvion ja valvontaviranomaiset omansa, joita yritykset voivat hyödyntää tehdessään omat riskiarvionsa.

Kaikille yhteisöille velvollisuus ilmoittaa tosiasialliset edunsaajat

Merkittävä muutos nykytilaan tulee olemaan kansallinen keskitetty rekisteri, johon yritysten ja yhteisöjen on ilmoitettava omistajansa ja tosiasialliset edunsaajansa. Lakia sovelletaan paitsi kaupparekisterilaissa tarkoitettuihin yhteisöihin mutta myös yhdistyksiin, uskonnollisiin yhdyskuntiin ja säätiöihin. Laki koskisi siten mm. henkilöyhtiöitä, osakeyhtiöitä, osuuskuntia ja ulkomaisten yhtiöiden sivuliikkeitä.

Yhteisön tosiasiallisena edunsaajana pidetään henkilöä joka viime kädessä omistaa oikeushenkilön tai jonka määräysvallassa oikeushenkilö on siten, että luonnollinen henkilö omistaa suoraan tai välillisesti suuremman kuin 25 prosentin osuuden oikeushenkilön osakkeista, äänioikeuksista tai omistusosuudesta tai käyttää oikeushenkilössä määräysvaltaa muilla keinoin. Määräysvalta voi perustua myös osakassopimukseen. Yhdistysten ja vastaavien osalta todennäköisesti nykyiset ilmoitukset toiminimenkirjoittamista yms. yhdistysrekisteriin todennäköisesti riittävät täyttämään ilmoitusvelvollisuuden.

Rikemaksut

Lain rikkomisesta valvontaviranomainen voisi määrätä oikeushenkilölle 5000-100 000 euron ja luonnolliselle henkilölle 500-10 000 euron rikemaksun. Rikemaksu voisi olla suurempi jos rahanpesulakia rikotaan tahallisesti tai toistuvasti. Luotto- ja rahoituslaitoksille voidaan määrätä jopa liikevaihdosta 10 %:n rikemaksu.

Kommentoi