Puheenjohtaja Matti Niemi, Helsingin seudun kauppakamari Pääkirjoitus

Helsingin seudun kilpailukyky ja houkuttelevuus turvattava

Kauppakamarin kevätkokous pidettiin tänä vuonna suhdanteiden kannalta valoisissa merkeissä. Suhdanne-ennustajat ovat viime aikoina korjailleet tämän vuoden lukujaan ylöspäin.
Matti Niemi
FacebookTwitterLinkedIn

Viime viikolla julkaistusta Elinkeinoelämän Keskusliiton suhdannebarometrista ilmeni, että myös yritysten lähiajan odotukset ovat kohentuneet. Suhdannebarometri on monikymmenvuotisen historiansa aikana osoittautunut varsin luotettavaksi trendien ja käänteiden ennustajaksi.

Uudellamaalla erityisesti teollisuuden näkymät ovat kirkastuneet aiemmasta. Kehitystä tukee rakennustuotannon jo vuosia jatkunut korkea kysyntä. Palvelualoilla suhdannetilanne on heikompi, mutta kysynnän odotetaan kasvavan nopeasti.

Positiiviset arviot lähitulevaisuudesta merkitsevät työvoiman käytön kasvua: sekä teollisuudessa ja rakentamisessa että palvelualoilla henkilökunnan määrän arvioidaan kasvavan. Entistä useampi yritys ilmoittaa jo kärsivänsä työvoiman saannin ongelmista. Rekrytointiongelmat näyttävät laajentuneen: käden taitajien lisäksi korkeakoulutetuista erityisosaajista on jo monilla aloilla kasvavaa tarvetta.

Nyt kun suhdanteet piristyvät, pitäisi elinkeinoelämän ottaa uusi asenne. Katse pois peruutuspeilistä ja varpaista: katse on suunnattava suhdannekuopan yli tulevaisuuteen.

Suomi ja Helsingin seutu polkenut paikoillaan viimeiset 10 vuotta – muualla menee jo paremmin.

Yleistä tilausta yritysten uusille suunnitelmille ja investoinneille kyllä on. Viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet niin Suomen kuin Helsingin seudunkin taloudessa paikallaanpolkemisen aikaa.

Finanssikriisistä toipuminen ja kasvuun kiinni pääseminen on osoittautunut meille tuskallisen pitkäksi prosessiksi. Monet muut maat ja erityisesti niiden keskeiset kaupunkiseudut ovat päässeet nauttimaan kasvun tuloksista kauan meitä aiemmin.

Esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan seuduilla on ollut vahva noususuhdanne päällä jo usean vuoden ajan. Tämä näkyy niin tuotannon kehityksessä kuin työllisyydessäkin.

Vahva talouskehitys on heijastunut myös seutujen vetovoimaan. Niinpä matkailuvirrat ovat kehittyneet muissa Pohjoismaisen pääkaupungeissa meitä paljon nopeammin, vaikka Helsinginkin kiinnostavuus on aivan viime vuosina kasvanut.

Avainasemaan nousee Helsingin seudun kilpailukyky.

Helsingin seudun kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen on tärkeä tehtävä sekä elinkeinoelämälle että seudun viranomaisille.

Seudun kunnille ja pian uudessa muodossa aloittavalle Uudenmaan maakunnalle se on suorastaan velvollisuus. Tämän asian soisi olevan näinä viikkoina työnsä aloittavien uusien kunnanvaltuustojen strategioissa aivan ensi sijalla.

Kuntien tehtävät muuttuvat huomattavasti vuoden 2019 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vie kuntien liikevaihdosta ja henkilökunnasta puolet maakuntiin.

Uudistuksen jälkeen kuntien tärkein tehtävä on huolehtia alueittensa elinvoimaisuudesta: maankäytöstä ja liikennesuunnittelusta, koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta sekä vetovoimaisuuden kannalta tärkeistä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista.

Yritysten kannalta nämä ovat tärkeitä asioita. Maankäytön ja liikenteen suunnittelulla vaikutetaan konkreettisesti elinkeinoelämän kasvuedellytyksiin ja yritysten sijoittautumispäätöksiin.

Koulutuksen kehittäminen, aivan erityisesti ammatillisen koulutuksen ennakoinnin parantaminen ovat yritysten työvoiman saannin kannalta avainkysymyksiä. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä oleva ammatillisen koulutuksen reformi lisää jatkossa yritysten ja koulutuksen järjestäjien vuorovaikutusta.

Kuntien uusi rooli tuo mahdollisuuden keskittyä elinkeinoelämän kannalta tarpeisiin.

Kauppakamarin kannalta kunnat ovat jatkossa entistäkin tärkeämpi yhteistyökumppani. Meillä on erinomaiset yhteistyösuhteet Helsingin seudun kuntiin jo nyt. Niitä haluamme ylläpitää myös tulevaisuudessa, jotta seudun kilpailukyvyn parantamisessa päästään nopeasti konkreettisiin toimiin.

Kuntien strategioilla on tässä tärkeä osuus. Vähintään yhtä tärkeää on kehittää kuntien johtamista nykyistä nopeammin toimintaympäristön muutoksiin reagoivaksi ja paremmin tuloksia tuottavaksi.

Myös kuntien omistamien yhtiöiden hallinnon kehittämisessä on paljon tehtävää, hallitustyöskentelystä alkaen. Kauppakamarit ovat kunnallisvaalien jälkeen jälleen kerran esittäneet, että kuntien osakeyhtiöiden hallitukset tulisi täyttää osaamisen ja asiantuntemuksen perusteella, ei pelkästään poliittisin perustein.

Kauppakamarit myös kouluttavat hallitusten jäseniä varsin suuren suosion saaneilla Hyväksytty Hallituksen Jäsen -kursseilla. Jatkossa kurssi tulisi ottaa pakolliseksi koulutukseksi kuntayhtiöiden hallituksille.

Aivan erityisen kiinnostavaa on seurata Helsingin kaupungin uuden johtamisjärjestelmän toteutumista. Pormestarimalliin siirtyminen kaupungin johtamisessa ja kymmenien erillisten virastojen kokoaminen neljäksi toimialaksi voivat onnistuessaan tuoda kaupungin toimintaan ketteryyttä ja asiakaslähtöisyyttä. Varaa näiden vahvistamiseen kyllä jonkun verran on.

Pääkirjoitus perustuu Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajan, kauppaneuvos Matti Niemen avauspuheenvuoroon kauppakamarin kevätkokouksessa 9.5.2017.

Kommentoi