Pääkirjoitus

Keskustatunneli kävelykeskustan perusedellytys

Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto julkisti vuoden alussa kävelykeskustan periaatesuunnitelman. Sen tavoitteena on turvata keskustan elinvoimaisuus, luoda paremmat puitteet keskustassa oleskelulle ja kaupunkitapahtumille ja parantaa jalankulun turvallisuutta ja sujuvuutta.
Heikki J. Perälä
Lauri Rotko/Visit Helsinki
FacebookTwitterLinkedIn

Esitetyt toimenpiteet ovat rajuja, esimerkiksi kaikista 2+2 -kaistaisista kaduista on tarkoitus luopua. Suunnitelmassa on esitetty kolme vaihtoehtoa, joista kaikissa esimerkiksi Mannerheimintie muutettaisiin 1+1 -kaistaiseksi Pohjoisen Rautatienkadun ja Erottajan välillä. Lisäksi ehdotetaan merkittäviä heikennyksiä Kaivokadun ja Esplanadien ajoneuvoliikenteeseen.

Kaupungin suunnitelmiin haetaan keskustan alueella toimivien yritysten kommentteja. Niitä kannattaa antaa, jotta yritysten arki näkyisi myöhemmin tehtävissä päätöksissä. Varsinaiseen päätöksentekoon päästään syksyllä, kun uusi kaupunginvaltuusto ja uudet lautakunnat on ensin valittu.

Kauppakamarissa emme ole olleet suunnitelmiin tyytyväisiä.

Yritysten kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sekä asiakkaat, henkilökunta että tavarat pääsevät liikkumaan keskustassa sujuvasti. Näin ei ole nyt käymässä: viive ja matka-aika kasvavat merkittävästi kaikissa vaihtoehdoissa, keskinopeudet alenevat ja jonoutuminen yleistyy. Nämä vaikuttavat suoraan yritysten toimintaedellytyksiin ja sijaintipaikkapäätöksiin. Erityisesti kaupan yrityksille on elintärkeää, että ydinkeskustan hyvästä saavutettavuudesta huolehditaan.

Jalankulun edellytysten parantaminen on sekä asukkaille että yrityksille tärkeä tavoite. Turvallinen ja viihtyisä kävelykeskusta voi muodostaa myös yrityksille hyvän toimintaympäristön, kunhan keskustaan pääsee. Toimenpiteet täytyy mitoittaa realistisesti kaupungin omiin kasvusuunnitelmiin nähden. Uudessa Helsingin yleiskaavassa pyritään merkittävästi lisäämään asutusta kantakaupungin alueelle. Se aiheuttaa väistämättä liikkumistarpeiden kasvua.

Kävelykeskustan laajentaminen maan päällä edellyttää liikenteen viemistä entistä enemmän maan alle. Helsingin keskustatunnelin rakentaminen on kävelykeskustan laajentamisen perusedellytyksiä. Kaupungin kasvaessa myös raideliikenneyhteyksiä on parannettava. Tämä edellyttää Pisara-radan rakentamista. Panostukset näihin investointeihin ovat suuria, mutta välttämättömiä sekä jalankulun turvallisuuden että keskustan kehittämisen kannalta.

Helsingin suunnitelmat vaikuttavat seudullisiin liikennevirtoihin, mitä ei ole otettu vielä mitenkään huomioon. Näkökulmaa onkin laajennettava koko seudun yhteyksiin.

Pääsyllä Helsingin matkustajasatamiin on myös merkittävä vaikutus koko maan ulkomaankauppaan ja matkustajaliikenteeseen. Näihin asioihin täytyy suunnitelmissa paneutua kunnolla.

Valitettavasti Helsingin viime aikojen liikenneratkaisuja valmisteltaessa on tuijotettu vain kaupungin rajojen sisäpuolelle. Tämä on hyvin lyhytnäköistä. On suorastaan absurdia, että kaupungin ja valtion erimielisyyksiä ratkotaan oikeusistuimissa, kuten vastikään hyväksytyn yleiskaavan suhteen on tapahtumassa. Valtion ely-keskus on joutunut tekemään valituksen Helsingin yleiskaavaan sisältyvien kaupunkibulevardien valtakunnallisista vaikutuksista. Veronmaksajien varoja ja tuomioistuinten työaikaa olisi säästynyt, jos ne olisi otettu huomioon jo päätöksiä tehtäessä.

Kommentoi