Vaikuttaminen, edunvalvonta, Pääkirjoitus

Kohti kuntavaaleja

Kuntavaalien ehdokasasettelu on loppusuoralla. Tällä kertaa kuntavaalit ovat aivan erityisen merkittävät, sillä uusien valtuustojen ratkaistavaksi tulee poikkeuksellisen merkittäviä rakenteellisia kysymyksiä.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedInEmail

Kuntien merkitys muuttuu oleellisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vie alle kahden vuoden kuluttua yli puolet kuntien tehtävistä ja voimavaroista maakuntien vastuulle. Uusien kunnanvaltuustojen on perustettava kunnat melkein kokonaan uudelleen. Hallinnosta on voimavarat siirrettävä kuntalaisten lähipalveluihin ja kuntien elinvoimaisuuden parantamiseen. Pelkästään kuntien yleishallinnon perkaaminen on suuri savotta, mutta tulevaisuuteen suuntautunut kunta miettii samalla, mitä palveluita se jatkossa tuottaa itse ja mitä ostaa markkinoilta.

Kuntien talous ei voi enää perustua velkataakan kasvattamiseen. Tällä vuosituhannella kuntien lainakanta on noussut nelinkertaiseksi. Sote-uudistus antaa kunnille mahdollisuuden keskittyä ydintehtäviin ja samalla luoda taloudenpitoon kestävä ohjelma. Kuntaveroa on laskettava niin, ettei kokonaisverorasitus sote-uudistuksen yhteydessä nouse. Kauppakamarit ovat esittäneet, että sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä kunnille asetettaisiin velkakatto.

Yritysten kannalta on tärkeää huolehtia talouden ohella kuntien elinvoimaisuudesta. Koulutus on osaamisen kehittymisen ja työvoiman tarjonnan kannalta avainasemassa. Sote-uudistuksen jälkeen jäljelle jäävistä kuntien menoista koulutus muodostaa yli puolet. Helsingin seudulla myös maahanmuutosta ja kotouttamisesta huolehtiminen ovat hyvin keskeisiä tehtäviä – niin tulevan työvoiman tarjonnan kuin segregaation ehkäisemisenkin kannalta. Työvoiman tarjontaa tukeva asuntopolitiikka on niin ikään merkittävä tehtävä. Näiden painoarvo korostuu uudella valtuustokaudella.

Maankäyttö ja liikenneratkaisut vaikuttavat myös yritysten toimintaedellytyksiin. Toivoa sopii, että uudet aiempaa kevyemmät kuntarakenteet olisivat ketteriä reagoimaan yritysten muuttuviin tarpeisiin. Maankäytön ratkaisujen nopeuttamisen ja yksinkertaistamisen tarve korostuu Helsingin seudulla, jossa yritysten kasvun edellytykset ovat muutoin hyvät.

Oma mielenkiintonsa kuntavaaleissa kohdistuu Helsingin uuteen johtamisjärjestelmään. Puolueet ovat asettaneet kokeneet ehdokkaat pormestariksi, mikä tekee puolueiden erottautumisesta entistä helpompaa. Mikäli tämä lisää kansalaisten mielenkiintoa kaupungin johtamiseen ja selkeyttää poliittisia vastuita tulevissa ratkaisuissa, on muutos eduksi kaupungin johtamiselle. Toivoa kuitenkin sopii, ettei pormestarimalliin siirtyminen siirrä suurista asioista liikaa huomiota pelkkiin henkilökysymyksiin.

Kuntavaalien ehdokkaat asettavat itsensä ja kannatuksensa likoon poikkeuksellisen suurten asioiden edessä. Ehdokkaaksi asettautuminen ja oman vaihtoehdon tarjoaminen äänestäjille on kansanvallan ja lähidemokratian kannalta ydinasia, joka ei yleensä saa osakseen erityistä arvostusta. Tällä kertaa pilkkaan tai ilkeään kommentointiin ei ole mitään syytä, sillä ehdokkaat ovat lähteneet ratkomaan poikkeuksellisen suuria kysymyksiä. Niiden ratkaisemiseen tarvitaan parhaat mahdolliset voimat.

Lue myös Kauppakamarin kuntavaalitavoitteista.