COME tuottaa tuloksia, Kauppakamarilehti.fi, Kauppakamari Pääkirjoitus

COME tuottaa tuloksia

Osaamisen kehittäminen on Helsingin seudulla täysin riippuvaista maahanmuuton onnistumisesta. Seudun omat tai muut kotimaiset nuorisoikäluokat eivät riitä vastaamaan yritysten työvoimatarpeisiin. Jo nyt 26 prosenttia Uudenmaan teollisuusyrityksistä ja 16 prosenttia palvelualojen yrityksistä ilmoittaa toimintansa kärsivän ammattityövoiman puutteesta. Työpaikkojen määrän kasvaessa työvoimapula tulee todennäköisesti vaikeutumaan.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Ulkomaisen työvoiman käyttö on selvästi kasvamassa. Helsingin seudulla monet toimialat ovat hyvin riippuvaisia ulkomaalaisista työntekijöistä. Yhä useammat yritykset ovatkin kääntäneet työyhteisön monikulttuurisuuden voimavaraksi ja toimintansa menestystekijäksi. Se on tärkeää sekä kilpailtaessa jo kannuksensa hankkineista kansainvälisistä huippuosaajista että tulevaisuuden toivoista.

Monikulttuurisuuden edistäminen tukee yritystoimintaa monella tavalla.

Monimuotoinen työyhteisö kehittää toiminnan innovatiivisuutta, kannustaa uusien toimintamallien etsimiseen ja auttaa asiakaskunnan kasvattamisessa. Kun yrityksen kansainvälistymisvalmiudet paranevat ja kohdemarkkinatietoisuus kasvaa, kohenee sen kyky kilpailla uusilla markkinoilla.

Helsingin seudun kauppakamari tukee yritysten menestystä monikulttuurisuudessa. Kauppakamarin COME (Chamber of Multicultural Enterprises) -hanke neuvoo ja ohjaa yrityksiä ulkomaisen työvoiman kysymyksissä, yhdistää kansainvälisiä korkeakoulutettuja osaajia ja yrityksiä mentorointinohjelma EntryPointissa sekä selvittää yritysten palvelutarpeita. COME on osa At Work in Finland -hanketta, jota rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Uudenmaan liitto.

Tarve neuvonnan kehittämiseen on suuri sekä töihin hakeutuvien että yritysten joukossa.

Monen vuoden työn tuloksena Helsinkiin ollaan vihdoin perustamassa keskitettyä työperusteisen maahanmuuton palvelupistettä, Helsinki International Housea. Tavoitteena on, että sekä työntekijöitä rekrytoivat yritykset että ulkomaiset työntekijät saisivat kaikki lupa-, työvoima- ja tukipalvelunsa saman katon alta.  Vastaavia ratkaisuja on toiminnassa muun muassa Amsterdamissa, Kööpenhaminassa ja Oslossa.

Toimialakohtaiset rekrytointi- ja matching-tilaisuudet ovat kiinnostaneet sekä töihin pyrkiviä että yrityksiä. Erityisesti ICT- ja tekniikan alan yritykset ovat olleet kiinnostuneita löytämään uusia osaajia. Monet kansainväliset osaajat ovat kokeneet kontaktien luomisen suomalaiseen työelämään vaikeaksi. Vastaavasti yritykset pitävät etenkin ulkomaisten tutkintojen tuottaman osaamisen tunnistamista haasteellisena. Matching-tapahtumissa näitä kynnyksiä on voitu menestyksellisesti ylittää.

Viime viikolla oli aika palkita yrityksiä monikulttuurisuuden parhaista käytännöistä. Kauppakamarin, Keskuskauppakamarin ja työ- ja elinkeinoministeriön järjestämässä Menestyvä monikulttuurinen yritys -kilpailussa palkittiin Huone Events Hotel pienten, JS Suomi Oy keskisuurten ja WSP Finland Oy suurten yritysten kategoriassa. Lisäksi BlueFors Cryogenics Oy:lle annettiin erityismaininta esimerkillisestä asenteesta ja kyvystä muuttaa huippuosaaminen kansainväliseksi liiketoiminnaksi.

Yrityksissä tehdään nyt laajalla rintamalla töitä monikulttuurisuuden hyödyntämiseksi liiketoiminnassa. Tämä työ tuottaa menestystä koko kansakunnalle.

Website Comments

  1. Mikko
    Reply

    Tästä olisi hyvä kuulla lisää tutkimustietoa. Homogeenisten ryhmien, jotka jakavat saman kielen ja kulttuurin, viestintä ja yhdessä työskentely on yleisesti ottaen tehokkaampaa kuin sekalaisten ryhmien. Sanaton sopimuskulttuuri on myös erittäin tärkeää yrityksen hektisessä päivittäisessä toiminnassa. Käytännössä esimerkiksi Britanniassa “monikulttuuriset” työpaikat ovat erityisesti suorittavissa tehtävissä usein jaettu henkilöiden taustojen mukaisiin ryhmiin, jotta kieliongelmilta ja kulttuurien yhteentörmäyksiltä vältyttäisiin.

  2. Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari
    Reply

    Erinomainen huomio. Monikulttuuriset tiimit voivat olla sekä huippusuorittajia, mutta onnistua myös heikoimmin. On totta, että erityisesti suorittavissa tehtävissä, jossa työvaiheet voidaan jakaa selkeisiin työvaiheisiin ja siirtää sellaisinaan eteenpäin, suosivat helposti yksikulttuuristen tiimien käyttöä. Yhä useammin yrityksessä tehtävät työt nivoutuvat toisiinsa ja edellyttävät jatkuvaa kommunikointia koko työyhteisön kanssa ja myös asiakkaiden kanssa, jolloin monimuotoisuus nähdään yrityksissä etuna. Kauppakamarin jäsenyritysten kanssa käydyissä keskusteluissa yhä useampi näkee, että monimuotoisuus vaikuttaa myönteisesti tuotekehitykseen, asiakaspalveluun, innovaatiotoimintaan ja kansainvälistymiseen, vaikka matka tähän pisteeseen saattaa olla pitkä. Teemaa on analysoitu esimerkiksi julkaisuissa Diversity Matters (McKinsey 2015) tai Why Diverse Teams Are Smarter (Harvard Business Review 2016; David Rock, Heidi Grant).

Kommentoi