trendikortit Yritykset

Ennustamisen lähtökohdaksi otettava yksilö

Ennustamista, varsinkin tulevaisuuden ennustamista, pidetään vaikeana. Mutta se on lopulta varsin helppoa, jos organisaation sijasta lähdetään liikkeelle yksilöstä – ihmisestä. Yrityksille ja yhteisöille tulevaisuuden trendien ennakointi on elintärkeää.
Ismo Laukkarinen
Ismo Laukkarinen
FacebookTwitterLinkedIn
Future-Fit-netti

Tulevaisuusmuotoilijat Minna Koskelo ja Anu Nousiainen luovat organisaatioille vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Miten uudet teknologiat ja digitalisaatio vaikuttavat palveluihin? Entä miten tulevaan pitäisi varautua? Näitä kysymyksiä pohdittiin vuoden viimeisessä Ennakointikamari-tilaisuudessa.

Laurea-ammattikorkeakoulun tulevaisuusmuotoilijat Minna Koskelo ja Anu Nousiainen esittelivät Futures Fit -menetelmää, jolla luodaan organisaatioille vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Hyvin jäsennellyssä menetelmässä tarkastellaan aluksi toimintaympäristöä ja sen mahdollisuuksia. Lisäksi etsitään heikkoja signaaleja sekä tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia.

– Sen jälkeen kehitetään toimintasuunnitelmia ja testataan niitä käytännössä. Tässä vaiheessa asiakkaiden palaute on erityisen tärkeää, Anu Nousiainen kertoi.

Menetelmässä käytetään muun muassa trendikortteja. Niissä esitetään väittämiä, joihin sekä asiakkaiden että organisaation johdon ja henkilöstön on vastattava. Korttien herättämät keskustelut luovat toimintamallit, joista jokin lopulta valitaan.

– Muutoksia on tarkkailtava jatkuvasti, ja niihin on reagoitava silloin, kun ne tapahtuvat. Suurten linjausten noudattamisen sijasta pitäisi edetä pienin askelein, Minna Koskelo muistuttaa.

Kone ei korvaa kaikkea eikä kaikkia

Matti Paavonen netti

Palta ry:n pääekonomisti Matti Paavonen sanoo, että tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. -Hyvinvointi kasvaa edelleen.

Palvelualojen työnantaja Palta ry:n pääekonomisti Matti Paavonen korosti, että tulevaisuutta ei tarvitse pelätä. Muutosten suuntaa ja suuruutta on vaikea ennustaa, mutta hän uskoo, että hyvinvointi kasvaa edelleen.

– Talouskasvu on keskittynyt kehittyviin maihin, joissa tuotanto on halvempaa. Suomen kaltaisissa maissa, joissa työvoima on kallista, kannattaa tuotanto siirtää halvempiin maihin. Sen sijaan tuotantoa edeltävä ja tuotannon jälkeinen toiminta kannattaa pitää kotimaassa, Paavonen sanoi.

Digitalisaatio ja tekoäly korvaavat monia työtehtäviä, mutta kukaan ei pysty ennustamaan, millä aloilla. Paavonen otti esimerkiksi pankkitoiminnan: Aiemmin laskut pystyi maksamaan vain pankin konttoreissa. Sitten tulivat maksuautomaatit, verkkopankit ja nyttemmin kännykät.

– Jos kyse olisi julkisesta toimijasta, kuten Postista, kehitystä ei olisi koskaan hyväksytty. Lopulta jokin ulkomaalainen pankki olisi ottanut finanssialan haltuunsa, Paavonen sanoi.

Harva haluaisi enää maksaa laskunsa pankkikonttorissa, mutta tutkimusten mukaan yli 90 prosenttia ihmisistä haluaa myös henkilökohtaista palvelua jopa finanssialalla.

– Työpaikkojen vähenemistä ei kannata pelätä. Vanhentuneet ammatit ovat aina hävinneet teknologian kehittymisen myötä, mutta uusia, korkeampaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja on tullut tilalle. Työn kysyntä ei ole vakio, Paavonen muistutti.

Somessa kikkailu kostautuu

Sosiaalinen media on tehnyt asiakkaasta kuninkaan.

Susanna-Kivelä-netti

Laurea-ammattikorkeakoulun yliopettaja Susanna Kivelä (takana) laittoi Ennakointikamarin osalistujat kokeilemaan palvelualojen trendikortteja.

Vaikka olemme ennekin voineet äänestää jaloillamme,  harva meistä siihen on kuitenkaan viitsinyt ryhtyä. Somessa asiakkaan palaute välittyy kuitenkin pelkällä napin painalluksella välittömästi koko maailmaan.

Sokos Hotelsin myyntijohtaja Timo Hakala muistutti, että some on armoton.

– Virheet on korjattava välittömästi. Niitä ei voi lakaista maton alle. Somessa ei myöskään kannata kikkailla, sillä se kostautuu.

Hakala kertoi, että niinkin perinteisellä liikealalla kuin hotellitoiminta on jatkuvasti seurattava kehitystä ja luodattava tulevaisuuden trendejä.

– Tärkeintä on yksilöllinen palvelu. Yhdessä ihmisessä on monta ihmistä. Sama henkilö voi tulla samaan hotelliin eri rooleissa: työmatkalla, lomamatkalla lastensa kanssa tai vaikkapa uusia elämyksiä etsivänä seikkailijana, Hakala luettelee.

– Meidän on palveltava näitä kaikkia ihmisiä parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä on muuttanut henkilöstön ja asiakkaan suhdetta. Palveluiden arvo luodaan yhdessä asiakkaan kanssa.

Ylisääntely rajoittaa jakamistalouden kehitystä 

Tanja-Näckike-netti

Tanja Jänicke näkee jakamistaloudessa yrityksille monia mahdollisuuksia.

Samalla kun internet on luonut todellisen maailmankylän, sosiaalinen media on herättänyt henkiin perinteisen kyläyhteisön. Jakamistaloutta kehittävän Mesenaatti.me:n tuottaja Tanja Jänicke totesi, että ihmiset ovat aina olleet sosiaalisia.

– Olemme siirtymässä organisaatiokeskeisestä yhteiskunnasta ihmis- ja yhteisökeskeiseen yhteiskuntaan, Jänicke ennusti.

Jakamistaloudessa ihmiset voivat sosiaalisen median kautta vaihtaa suoraan tavaroita ja palveluja. Tämä vähentää yksinäisyyttä ja syrjäytymistä sekä pienentää ympäristön kuormitusta.

– Toivottavasti valtiovalta ei estä kehitystä veroilla ja muilla rajoituksilla, sillä muuten toiminta siirtyy ulkomaalaisille yrityksille, Jänicke totesi.

– Suomalaisille yrityksille tämä nostaa esille kysymyksen, miten ne voivat osallistua toimintaan.

Kommentoi