kasvuvisio, strategiatyö, katse tulevaisuuteen, hallituksen jäsen, hallitustyö Yritykset

Tästä on hyvä hallitustyöskentely tehty: aikaa, asennetta ja ajatustyötä

Kahvittelun ja saunomisen sijaan selkeitä kasvuvisioita ja määrätietoista strategiatyötä. Siinä kokeneen hallitusammattilaisen Ossi Pohjolan tiivistys hyvästä hallitustyöstä.
Timo Sormunen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Palkintovirka pitkäaikaiselle taustavaikuttajalle tai perheyhtiöön liittyvä velvoite. Siinä kaksi perinteistä perustetta, joita monet pk-yritykset ovat käyttäneet ­– ja käyttävät valitettavasti edelleen valitessaan sopivia jäseniä hallitukseen.

Se on myös asia, joka saa kokeneen hallitusammattilaisen pulssin nousemaan. Ossi Pohjolan mielestä hallitukseen tulisi valita vain motivoituneita, yhtiön kehittämisestä aidosti kiinnostuneita ja siihen myös sitoutuneita henkilöitä.

– Hallituksen yksiselitteisenä tehtävänä on varmistaa yhtiön tuloksenteko- , osingonmaksukyky ja osakkeen arvonnousu. Siihen tarvitaan kiristyvässä kilpailussa muutakin kuin kevyttä jutustelua kahvin ja pullan kera, Pohjola toteaa.

Hallituksen jäsenten roolit ja vastuut selviksi

Hallituksen puheenjohtajalta vaaditaan näkemystä yhtiön toiminnan kehittämiseksi. Usein perheyhtiön hallituksen puheenjohtaja tulee suvun sisältä ikään kuin mandaattina.

Pohjolan mukaan on eduksi, jos puheenjohtajalla on hallitusvastuita muissakin yhtiöissä näkemysten avartamiseksi.

Hallituksessa on hyvä olla erilaisen taustan omaavia henkilöitä.

– Tässäkin on lopulta kyse siitä, miten hallitustyö toimii ja kuinka hallitus hoitaa perustehtäväänsä. Pelkkien jees-näkemysten varassa ei mennä loputtomiin eteenpäin, Pohjola huomauttaa.

Hän tähdentää myös osakeyhtiölaissa määriteltyjä hallituksen vastuita ja velvoitteita, joiden pitäisi olla kristallinkirkkaana jokaisen jäsenen mielessä.

– Monelle voi tiukan paikan tullen olla täydellinen yllätys, että lakituvassa yrityksen toiminnasta vastaavat lopulta hallitus ja toimitusjohtaja yhdessä.

Samalla tavoin hän muistuttaa, että irtisanomistilanteissa usein näkyvät selitykset toimitusjohtajan ja hallituksen strategisista linjaeroista ovat pohjimmiltaan ontuvia.

– Strategiasta päättää aina hallitus ja toimitusjohtajan tärkein tehtävä on yhteisen valmistelun jälkeen viedä se käytäntöön.

Omistajan asenne on a ja o

Hallituksen oven avaaminen ulkopuolisille on omistajille aina paitsi luopumista myös omien kynnysten ylittämistä. Samalla se kuitenkin tarjoaa uusia polkuja ja yhteistyöverkostoja eteenpäin.

– Avaintekijä on omistajan tahtotila yrityksen tulevaisuuden suhteen. Sen pitää olla myös hallituksen jäsenille täysin selkeä, Pohjola toteaa.

Hän itse pyytää aina yrityksen omistajaa tiivistämään tavoitteensa yhdelle paperille.  Vasta sen jälkeen Pohjola tekee omat päätöksensä.

– On aivan turha lähteä mukaan, jos omistajilla on suunta hukassa ja hallitus kootaan vain kumileimasimeksi.  Myös henkilökemioiden pitää toimia.

Joskus tuo tiivistelmäpaperi on syntynyt vasta pitkän odottelun jälkeen. Se on voinut samalla paljastaa, ettei asiaan ole aiemmin edes kunnolla paneuduttu.

Irti nippelitiedoista – katse tulevaisuuteen

Yleensä hallitushuoneen ovea raotetaan ensin taloushallinnon ammattilaisille, sen jälkeen asteittain esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin, tuotannon, teknologian ja henkilöstöasioiden osaajille.

Pohjolan mielestä sopiva kokoustahti on kerran kuukaudessa ja niissä kannattaa yleensä keskittyä vain yhteen teemaan kerrallaan.

– Katseen pitää olla koko ajan tulevaisuudessa ja kehitysnäkymissä. Vanhoja numeroita, nippelitietoja ja tehtyjä virheitä ei kannata kokouksissa enää kerrata, Pohjola opastaa.

hallitus, hallitusjäsen, hallituksen jäsen, ulkopuolinen asiantuntija, yritys,

Hänen toimintamalleihinsa kuuluu myös se, että kokoukset teemoitetaan kulloinkin ajankohtaisen asian ympärille. Samalla alustuspuheenvuorot ja katsaukset jäävät kyseisten alojen asiantuntijajäsenille.

– Avainlukuja, myyntiä ja kilpailijoita seurataan jatkuvasti, mutta välillä kokouksissa voidaan keskittyä myös investointeihin, rekrytointeihin ja työhyvinvointiasioihin. Samalla näiden alojen osaajat saadaan sitoutettua hallitustyöhön, Pohjola painottaa.

Mikä hallitushommassa sitten palkitsee? Eikö työpäivänsä ja usein myös sen ulkopuolisen ajan voisi käyttää muunkin kuin loputtomien strategiapapereiden ja kokousten parissa?

– Se on paras palkinto, kun joukkue pelaa yhteen, yhtiön suunta muuttuu ja aluksi hurjiltakin tuntuneet tavoitteet alkavat toteutua. Lopuksi hallituksen työ mitataan yhtiön arvon nousuna esimerkiksi pörssilistauksessa, yrityskaupassa tai osinkojen maksussa.

Ossi Pohjola

Olli Pohjola peräänkuuluttaa hallitusten jäseniltä asennetta, aikaa ja ajatustyötä.
  • Pitkän linjan ICT-alan ammattilainen, jolla laaja kokemus kansainvälisistä johtotehtävistä ja ICT-alan hallitusten jäsenyyksistä.
  • Työskennellyt mm. Andersen Consultingissa vuosina 1988-1993 ja Oraclessa vuosina 1993-2002. Vuodesta 2002 päätoiminen hallitusammattilainen.
  • Tällä hetkellä 10 yhtiön hallituksessa joko jäsenenä tai puheenjohtajana. Joukossa ovat mm. Remedy, Plastex, Qentinel, Sininen Meteoriitti, Suur-Seudun Osuuskauppa, Salomaa Group ja Insta.

 

Kommentoi