opetusministeri, opetus- ja kulttuuriministeriö, kauppakamari, ammatillisen koulutuksen reformi, "amisreformi, opintopolku, elinkeinoelämä, koulutus, yhteistyö, oppisopimuskoulutus, näyttö, arviointi, työntekijä, opiskelija, työura Ajankohtaista, Yritykset

Tartu kiinni #amisreformiin

Osaajien riittävyys suomalaisissa yrityksissä turvataan tiiviillä yhteistyöllä työelämän ja koulutuksen järjestäjien kesken. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kannustaakin yrityksiä tarttumaan ammatillisen koulutuksen reformiin. –Toivon yrityksiä vahvasti mukaan rakentamaan uudenlaista ammatillista koulutusta. Se on yritysten oma etu, jotta yritykset saavat töihin osaavia, motivoituneita työn­tekijöitä.
FacebookTwitterLinkedIn

Mutta onko uudistuksessa sittenkin koira haudattuna? Työntääkö amisreformi opiskelijoiden kouluttamisen yritysten harteille?

– Ei. Opiskelijoita ei sysätä työpaikoille. Lainsäädäntö ei velvoita yrityksiä ottamaan opiskelijoita opiskelemaan. Vaikka yritys ottaa opiskelijoita, päävastuu ammatillisesta koulutuksesta ja oppimisesta on koulutuksen järjestäjällä.

Opiskelua työpaikoilla toivotaan kuitenkin lisää, vapaaehtoisuuteen ja yhteistyöhön pohjautuen. Aivan ensimmäiseksi opetusministeri neuvoo hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

– Siten yritykset voivat varmistaa, että opiskelijoille tarjotaan mahdollisuuksia, jotka tukevat parhaalla mahdollisella tavalla yritysten osaamistarpeita ja kasvua. Yrityksille työpaikkaoppiminen on myös loistava kanava rekrytoida uusia ammattilaisia. Osaajista käydään kovaa kilpailua, ministeri muistuttaa.

Opetuksessa yrittäjämäinen ote

Reformilla käydään myös kohtaanto-­ongelman kimppuun. Osaamista on mahdollista päivittää tai täydentää puuttuvilta osin nykyistä joustavammin ja nopeammin esimerkiksi suorittamalla yksittäisiä tutkinnon osia koko tutkinnon sijaan tai osallistumalla ammattitaitoa syventävään tai täydentävään koulutukseen, joka on räätälöitävissä vastaamaan juuri sen hetken tarpeita.

– Näin helpotetaan työelämän kohtaanto­-ongelmaa, jossa tarvittuja osaajia ei löydy työnhakijoiden joukosta. Lisäksi yritysten tarpeet ja lähtökohdat otetaan nykyistä paremmin huomioon jo silloin, kun koulutusta suunnitellaan, suunnataan ja toteutetaan.

Reformissa on huolehdittu myös siitä, että kaikki ammatillista tutkintoa suorittavat saavat valmiuksia ja osaamista toimia yrittäjämäisesti ja yrittäjänä. Yrittäjänä jo toimivat voivat edelleen kehittää osaamistaan yrittäjän oppisopimuksella.

Yritysten kannattaa olla mukana amma­tillisen koulutuksen arjessa tarjoamal­la oppisopimus- ja koulutussopimuspaikkoja sekä osallistumalla näyttöjen arviointiin.

Oppisopimuskoulutus ja koulutus­sopimus sekä näyttöjen arviointiin osallistuminen ovat erinomaisia mahdollisuuksia nähdä, mitä opiskelijat oikeasti osaavat. Samalla ne ovat mahdollisuus suunnata opiskelijoiden osaamista ja valintoja yhdessä opiskelijan kanssa yrityksen tarpeiden kannalta osuvaan suuntaan.

– Parhaimmillaan tästä hyötyvät molemmat: yritys saa osaavan ja yrityksen toimintatavat jo tuntevan työntekijän – kenties jopa yritystoiminnan jatkajan – ja opiskelija puolestaan osaamistaan vastaavan työpaikan.

Räätälöity opintopolku vie ripeästi työelämään

Nopeaa reagointikykyä tarvitaan myös siinä, paljonko ja missä päin Suomea koulutetaan.

– Hallitus on lisännyt kohdennetusti rahoitusta ja aloituspaikkoja positiivisen rakennemuutoksen alueille nyt, kun kasvu on lähtenyt vetämään ja yritykset tarvitsevat työvoimaa.

Entä miten varmistetaan, että Helsingin seudun erityispiirteet maahanmuuton ja monikulttuurisuuden osalta otetaan uudistuksessa huomioon?

– Erittäin tärkeä kysymys. Uusi lainsäädäntö velvoittaa ottamaan huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet ja lähtökohdat. Ammatillisella koulutuksella on tärkeä rooli myös kotouttamisessa ja nopeiden polkujen luomisessa työelämään.

Ministerin mukaan avainasia tässäkin on yksilöllinen opintopolku, joka rakennetaan opiskelijan lähtökohdista ja tarpeista. Siinä luodaan perusta tavoitteelliselle ja ohjatulle oppimiselle sekä osaamisen ja ammattitaidon saavuttamiselle – ja viime kädessä työllistymiselle tai jatko-opintoihin sijoittumiselle.

– Hallitus on lisännyt 21 miljoonaa euroa erillisrahoitusta maahanmuuttajien koulutuspolkuihin ammatillisessa koulutuksessa. Rahoitusta on kohdennettu sinne, missä tarve on ollut suuri, esimerkiksi juuri pääkaupunkiseudulle.

Opettajilta vaaditaan rohkeutta jalkautua työpaikoille

Elinkeinoelämän toivomukseen työnantajan koulutuskorvauksesta ministeri ei tartu. Sen sijaan tavoitteena on lisätä muuta tukea työpaikoille ja madaltaa siten kynnystä ottaa opiskelijoita oppimaan työpaikoille.

– Jos yritys tarvitsee koulutuksen järjestäjältä tukea esimerkiksi opiskelijoiden ohjaukseen tai osaamisen arviointiin, tuesta on mahdollista sopia samalla kun muutoinkin sovitaan työpaikalla opiskelusta. Lisäksi koulutuksen järjestäjän tehtävänä on perehdyttää työelämän edustajat tehtäviinsä, erityisesti osaamisen arviointiin. Nykyisin on jo monia erinomaisia esimerkkejä tästä, esimerkiksi oppilaitosten toimipisteet yritysten tiloissa, jolloin opettaja on jatkuvasti läsnä tukemassa ja ohjaamassa opiskelijoita ja työpaikan asiantuntijoita.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen luottaa opettajien kykyyn uusiutua.

– Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa helpottaa se, että Suomessa ammatilliset opettajat ovat päteviä, osaavia ja motivoituneita sekä tottuneita tekemään yhteistyötä toistensa ja työelämän kanssa, ministeri sanoo, mutta myöntää, että yhteisenä haasteena on saada koko ammatillisen koulutuksen henkilöstö tietoiseksi reformista ja sen edellyttämästä ajattelu- ja toiminta­tapojen muutoksesta.

Lisäksi ammatillisen koulutuksen henkilöstöltä kysytään halua ja kykyä täydentää osaamistaan koko työuran ajan sekä rohkeut­ta ja intoa jalkautua yrityksiin.

– Tulevaisuudessa toivonkin näkeväni entistä enemmän malleja, joissa myös ammatillisen koulutuksen opettajat jalkautuvat työpaikoille opiskelijoiden mukana.

Lue myös:

Amisreformi parantaa opetuksen osumatarkkuutta

Amisreformista hyötyä yrityksille 

#amisreformi, ammatillinen koulutus, tutkintojärjestelmä, koulutussopimus, oppisopimus, työvoimakoulutus, opintopolku, tutkinto, räätälöity opintopolku, elinkeinoelämä

Website Comments

  1. Ammatillinen maisteri.
    Reply

    Sanni hyvä, opettajat ovat jalkautuneet työpaikoille jo vuosikymmeniä. Opettajien työelämäjaksoja on tuettu vuosia ja monet käyvät periodeittain tekemässä oman ammattialansa töitä jotta tietävät, mitä uutta alalla tapahtuu. Reformin nimi voisi ihan reilusti olla säästötalkoot.

  2. Susanna Hjulberg
    Reply

    Hienoa, että ministeri puhuu amisreformin yhteydessä oppimisesta. Uudessa laissa sitä ei nimittäin mainita. Ja opettaja sanakin sinne saatiin ilmeisen kovan väännön seurauksena, siitä kiitos ministerille.

Kommentoi