Kauppakamari, johtajanainen, Varma Ajankohtaista, Yritykset

Enemmän naisia toimitusjohtajiksi

Iso askel tasa-arvoon ja naisten suurempaan osuuteen yritysten hallituksissa olisi se, että naisia nousisi aiempaa enemmän toimitusjohtajiksi.
Tiina Huokuna
Essi Lindqvist
FacebookTwitterLinkedIn

Nykyisin aika harvoilla naisilla on toimitusjohtajatausta. Tämä asia lähtee myös naisista itsestään. Teollisuus on ollut insinöörivetoista ja siitä tulee näin perinteistä miesten aluetta.

-Naisilla on johtamiskokemusta, mutta se on tavallisesti tukitoimintojen, kuten henkilöstöhallinnon ja viestinnän alueilla. Näissä naiset ovat hyviä, mutta hallitustehtäviin haetaan usein henkilöitä, joilla on kokemusta liiketoimintajohdosta, sanoo kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Pia Pakarinen.

Pörssiyhtiöissä on viime vuosina nähty naisjohtajien määrän merkittävä kasvu. Esimerkiksi vuonna 2015 naisten osuus suurten pörssiyhtiöiden hallituksissa oli noussut 30 prosenttiin. Se on EU:n huipputasoa.

Kehitystä on vauhdittanut Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi, joka on suosittanut vuodesta 2008 lähtien kummankin sukupuolen edustusta pörssiyhtiöiden hallituksissa.

Etsi mentori!

Jotta työelämän lasikatto, näkymätön naisten nousua johtotehtäviin estävä raja murtuisi, tarvitaan asenteiden ja esikuvien lisäksi konkreettisempaa. Johtajaksi tähtäävän naisen mentori voi olla kiinnostava nais- tai miesjohtaja, joka on kohteensa ihailun arvoinen.

Varman HR:stä, viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Katri Viippolan mukaan moni saattaa tuntea vaikeutta pyytää mentoriksi tällaista esikuvaa. Hän kuitenkin kannustaa lähestymään toivementoria rohkeasti.

-Todistettavasti moni johtaja on halukas mentoroimaan kehityshaluisia asiantuntijoita ja johtajia, Viippola sanoo.

Mentorit on koettu hyödyllisiksi. Heillä on ulkopuolisen osaajan näkökulma. Moni aktori on löytänyt itsestään uusia mahdollisuuksia, kun näkökulmaa ei kapeuta oma subjektiivisuus.

Katse peiliin

Usein sanotaan, että naiset ovat itse esteenä omalle uranousulleen. Kodilla ja koululla on iso merkitys, mutta myös sillä vaiheella, kun uralla tehdään valintoja.

– Moni nainen on pedantti. Työpaikkaa ei haeta, ellei täytetä työnantajien kaikkia toivomuksia. Miehet ovat paljon väljempiä tässä suhteessa. Kympin tytön syndrooma on pahaksi, Pakarinen sanoo.

Kannattaa opetella delegoimaan ja noudattaa sitä myös kotioloissa. Tasan jaetut kotityöt ja tarvittaessa ulkopuolisen kotiavun käyttö tekevät arjen sujuviksi,

Esikuvia yhä enemmän

Esikuvia löytyy yhä enemmän, vaikkapa omasta perheestä. Molemmilla naisjohtajilla, Viippolalla ja Pakarisella on omat tyttäret, joille ovat mallina ja toisaalta, joiden koulunkäyntiä he seuraavat.

– 11-vuotias tytär elää täysin erilaista kouluelämää, kuin minä itse aikanaan. He oppivat yhteistyötä tekemällä projekteja ja opettelevat robotisaatiota, Katri Viippola kertoo.

Pia Pakarinen ottaa oman äitinsä esimerkkinä. 1960-luvulla naisjohtajuus oli harvinaista, mutta äiti antoi mallin itsenäisenä naisena ja opettajana.

Johtaja Katri Viippola, Varma

960_500_naiskamari_Varman-viestintäjohtaja-Katri-Viippola

* Naisjohtajat ovat tulevaisuudessa nykyistä tasavertaisempia miesten kanssa, eikä naisjohtajuus ole poikkeus tai erillinen esimerkki.

*Organisaatioiden hierarkioista tulee matalampia ja yrittäjämäinen työote lisääntyy.

*Digitalisaatio muuttaa työn tekemistä ja johtajaroolien rinnalle tulee tasaveroisesti asiantuntijuuden suurempi arvostus.

* Arvot korostuvat hyvällä tavalla, nuoremmat sukupolvet korostavat työn merkityksellisyyttä ja odottavat vastuullisuutta työnantajiltaan.

Kommentoi