Taantumasta kasvuun – uudistuksia tarvitaan 1 Ajankohtaista, Yritykset

Taantumasta kasvuun – uudistuksia tarvitaan

Suomen talouden elpyminen jatkui kansainvälisen talouden vanavedessä vuonna 2017, ja bruttokansantuote kasvoi runsaat 3 prosenttia. Kasvua tuki etenkin viennin ja investointien kohoaminen. Viime vuosien kasvukuoppa on kohta täytetty; bruttokansantuote saavuttanee kymmenen vuoden takaisen tasonsa vuoden 2018 alkupuolella.
Johnny Åkerholm, Keskuskauppakamarin neuvonantaja
Anni Reenpää, Lehtikuva
FacebookTwitterLinkedIn

Johnny Åkerholm

Kansainvälinen talous on kasvanut laajalla rintamalla, ja erityisesti euroalueen talous on elpynyt. Kasvua on edistänyt vuosia jatkunut voimakkaasti elvyttävä rahapolitiikka. Korot ovat olleet poikkeuksellisen alhaalla poikkeuksellisen kauan ja maksuvalmius on vahva. Rahoituksen runsas saatavuus on näkynyt varallisuushintojen kohoamisena, ja se on vähitellen myös elvyttänyt Euroopan maiden reaalitalouksia. Inflaatiokehitys on kuluttajahinnoilla mitattuna pysynyt maltillisena kuten myös palkkojen kehitys.

Vienti ja teollisuuden jalostusarvo alhaisemmat kuin 2008

Suomessa talouden piristyminen on näkynyt etenkin niin sanotun suljetun sektorin – ennen kaikkea rakentamisen ja kaupan – tuotannon kasvuna. Vienti ei ole viime vuonna tapahtuneesta noususta huolimatta edelleenkään saavuttanut kymmenen vuoden takaista huippua. Teollisuuden jalostusarvo on elpynyt vain hitaasti ja on viidenneksen pienempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Kasvun painottuminen verointensiiviseen kotimaiseen toimintaan on yhdessä sopeutustoimenpiteiden kanssa tukenut julkisen sektorin tasapainottumista, ja julkisen sektorin alijäämä on selvästi pienentynyt. Kotitalouksien alijäämäisyys on sen sijaan entisestään lisääntynyt, ja kotitalouksien velkaantuneisuus on kasvanut ennennäkemättömän suureksi.

On lupa odottaa, että niin kansainvälisen kuin Suomen talouden tila pysyy lähiaikoina suhteellisen suotuisana. Elvyttävän rahapolitiikan varjopuolena on kuitenkin kotitalouksien ja yritysten velkaantuneisuuden lisääntyminen monessa maassa, mikä lisää talouksien häiriöalttiutta. Mikä tahansa häiriö voi sysätä maailmantalouden kasvu-uralta ja synnyttää negatiivisen kierteen.

Mitä tärkeintä, talouden elpyminen ei ole poistanut Suomen talouden rakenteellisia ongelmia. Suomi tarvitsee reipasta, vuosia kestävää talouskasvua selviytyäkseen väestön rakennemuutoksesta; kulutus ei voi pitkän päällä perustua julkisen sektorin ja kotitalouksien velan kasvattamiseen. Talouden kasvumahdollisuuksia rajoittavat kuitenkin työikäisen väestön niukkeneminen ja työn tuottavuuden kasvun hidastuminen.

Tuottavuuden nostaminen edellytys kasvulle

Työvoiman tarjonnan tukemiseksi tarvitaan hallittua työperäistä maahanmuuttoa ja työllisyysastetta nostavia työmarkkinauudistuksia. Keskeisintä on kuitenkin työn tuottavuuden nostaminen. Tämä tapahtuu prosesseja tehostamalla ja kehittämällä elinkeinoelämän rakennetta korkeaa jalostusarvoa omaavien toimintojen suuntaan.

Tämän toteuttamiseksi tarvitaan investointeja ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. On positiivista, että kone- ja laiteinvestoinnit lisääntyvät tällä hetkellä, mutta on huolestuttavaa, etteivät T&K-investoinnit ole lamavuosien jälkeen elpyneet. Viimeksi mainitut ovat keskeisiä kilpailukyvyn ylläpitämisen ja kehittämisen kannalta.

Kustannusten hillintä on myös osa hyvää kilpailukykyä. Muista maista poiketen reaalipalkat kohosivat Suomessa vuoden 2008 jälkeen, vaikka työn tuottavuus pysyi ennallaan. Tämän vuoksi palkkakustannusten osuus taloudesta nousi poikkeuksellisen suureksi.

Kilpailukykysopimuksen ja talouden elpymisen vuoksi tilanne on normalisoitumassa, mutta uutta jakovaraa ei ole syntynyt sen enempää palkkapuolella kuin julkiseen sektoriinkaan. Hyvää suhdannetilannetta tulisikin hyödyntää tarpeellisten rakennemuutosten läpiviemiseen ja panostukset keskittää koulutukseen ja tutkimukseen.

Kommentoi