Timo Hirvonen, Finanssiaamiainen, Helsingin seudun kauppakamari Ajankohtaista, Yritykset

Talous kehittyy hitaasti ja tasaisesti – mutta kuinka varmasti?

Maailmantalouden kasvu on ollut hidasta, mutta suunta näyttäisi olevan kohti parempaa. Tulevaisuudenkuvaa hämärtävät kuitenkin epävarmuustekijät, joita on kerääntynyt poikkeuksellisen paljon.
Ismo Laukkarinen
Ismo Laukkarinen & OP
FacebookTwitterLinkedIn

Kauppakamarin ja Osuuspankin Finanssiaamiaisella OP:n senioriekonomisti Timo Hirvonen luetteli Euroopan talouskehitykseen liittyviä uhkia.

– Näitä ovat esimerkiksi Brexit, Yhdysvaltain presidentinvaalit, Italian kansanäänestys ja Deutche Bank. Myös Kreikka voi vielä vaikuttaa taka-alalla, Hirvonen kertoo.

Kesällä brexit veti taloustunnelmia alas, mutta syksyn kuluessa odotukset ovat kohentuneet. Paljon riippuu siitä, minkälaisen sopimuksen Iso-Britannia ja EU saavat aikaiseksi.

– Tämänhetkinen käsitys on, että brexitin vaikutukset rajoittuvat Ison-Britannian talouteen.  EU:n tai Yhdysvaltojen kehitykseen sillä tuskin on suurta merkitystä, Hirvonen arvioi.

Maailmanmarkkinoilla raaka-aineiden hintojen lasku näyttäisi taittuneen. Yleinen käsitys on, että varsinkin öljyn hinnassa pohja olisi jo nähty. Kehitys on näkynyt inflaatioluvuissa ja on odotettavissa, että inflaatio nousee vuoden lopulla.

– Keskuspankkien kannalta tämä olisi hyvä asia, sillä inflaatio ollessa nollan paikkeilla, puheet deflaatiosta kiihtyvät ja talouden hidastuminen voimistuu. Se antaisi huonon signaalin markkinoille, Hirvonen toteaa.

Työmarkkinoilla kohtaanto-ongelma

Timo_Hirvonen

Taloudessa on tällä hetkellä paljon uhkia, mutta suurella todennäköisyydellä mennään vakaasti vaikkakin verkkaisesti eteenpäin. Myönteisesti ajatellen kasvu voi olla jopa nopeampaa ja huolet liioiteltuja, toteaa OP:n senioriekonomisti Timo Hirvonen.

Suomen taloudessa odotetaan tänä ja ensi vuonna 1 – 1,5 prosentin kasvua.

Rakentaminen ja yksityiset palvelut ovat hyvässä kasvussa, myös vähittäiskaupan kehitys on ollut kohtalaista. Talouskasvu painottuu kuitenkin kotimarkkinoille.

– Jotta saataisiin kestävämpää talouskasvua, olisi vienti saatava nousuun. Tällöin voitaisiin päästä yli puolentoista prosentin kasvulukuihin, Hirvonen toteaa.

– Viennin heikkous näkyy teollisuudessa. Tosin sielläkin on viime aikoina ollut hieman parempaa kehitystä.

Kilpailukykypaketin on arvioitu vaikuttavan ensi vuoden loppupuolella. Myönteisempi talouskasvu näkyy sen sijaan jo nyt työmarkkinoilla. Työllisyys on kehittynyt paremmin kuin alkuvuonna osattiin ennustaa.

– Tilanne on kuitenkin polarisoitunut. Työttömyys on vähentynyt, mutta toisaalta avointen työpaikkojen määrä kasvaa voimakkaasti, Hirvonen kertoo.

– Työmarkkinoilla on nyt selvä kohtaanto-ongelma. On työpaikkoja mutta ei sopivia työntekijöitä.

Korkojen ohjailusta osto-ohjelmiin

Taantumat kuuluvat talouden dynamiikkaan. Tästä syystä keskuspankeilla pitäisi olla aina pelivaraa ohjauskoroissa.

– Tällä hetkellä kaikilla keskuspankeilla ohjauskorot ovat hyvin alhaiset, joko nollan paikkeilla tai vähän päälle, Hirvonen kertoo.

– Ohjauskorossa ei ole kovin paljon varaa laskea, sillä miinuksen puolelle mentäessä sen teho alkaa heiketä. Tämä vaikuttaa pankkien toimintaan ja rahoituskykyyn, mikä puolestaan heijastuu reaalitalouteen.

Koska korkoja ei voida laskea, Euroopan keskuspankki on käynnistänyt velkakirjojen osto-ohjelman, mikä on painanut markkinakorkoja alaspäin.

– Keskuspankki kertoo ensi kuussa, miten ohjelma jatkuu. Tämänhetkisen tiedon mukaan osto-ohjelma jatkuisi maaliskuun loppuun, mutta voidaan olettaa, että ohjelmaa jatketaan, Hirvonen kertoo.

Kommentoi