kauppakamari, Matti Niemi, International House, COME, At work in Finland Ajankohtaista

Turvapaikanhakijoita jää Suomeen ison jäähallin verran

Viime vuonna maahan tulleista turvapaikanhakijoista jää tänne yhden ison jäähallillisen verran väkeä. Heille me kykenemme hyvin tarjoamaan mahdollisuudet uuden elämän alkuun Suomessa, sanoi kauppakamarin puheenjohtaja, kauppaneuvos Matti Niemi kevätkokouksen avauspuheessaan.  
Matti Niemi, kauppakamarin puheenjohtaja
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Äkillisesti kriisiytynyt pakolaistilanne on asettanut koko Euroopan selkä seinää vasten ja pakottanut niin Euroopan unionin kuin kansallisvaltiotkin miettimään omaa suhtautumistaan tilanteeseen. Maailman vaikea pakolaistilanne ja siihen liittyvä suuri inhimillinen kärsimys tulivat osaksi myös suomalaisten arkipäivää.

Maahanmuuttoa on pohdittava laajemmastakin näkökulmasta,, sillä Suomen työikäisen väestön määrä vähenee noin 10 000 henkilöllä joka vuosi.

-Pelkästään pystyäksemme estämään työvoiman määrän supistuminen tarvitaan vuosittain 34 000 henkilöä ulkomailta. Useimmissa kasvuskenaarioissa lähdetään työvoiman tarpeen lisääntymisestä, mikä asettaa vieläkin suuremmat odotukset maahanmuutolle.

Yli puolet Suomen ulkomaalaisista asuu Uudellamaalla

Matti Niemi uskoo, että Uudenmaan osuus tulee jatkossakin olemaan erittäin suuri, koska täällä kykenemme tarjoamaan ulkomaiselle väestölle hyvät elinolot ja kannustimet työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.

Pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla maahanmuuttajien panos on jo nyt erittäin merkittävä ja tulee jatkossa kasvamaan nopeasti. Kun pääkaupunkiseudun väestöstä on nyt 14 % vieraskielisiä (jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea), osuus nousee neljännekseen vuoteen 2030 mennessä.

Helsinki nousee tässäkin suhteessa samaan sarjaan muiden Euroopan metropolien kanssa. Olemme sikäli kiitollisessa asemassa, että voimme oppia muiden maiden kokemuksista paljon.

Moni ala on täysin riippuvainen maahanmuuttajista

-Kiinteistöpalveluissa toimivista työllisistä 40 % on maahanmuuttajia. Myös ravitsemistoiminnassa, talonrakentamisessa ja maaliikenteessä ulkomaisen työvoiman osuus on huomattavan suuri, sanoo Niemi, jolla HOK-Elannon toimitusjohtajana on paljon kokemusta.

Helsingin seudun työmarkkinat ovat kansainvälistyneet erittäin nopeasti. Äskettäin tehtyyn kauppakamarin kyselyyn vastanneista yrityksistä yli kolmella neljäsosalla oli omia kokemuksia ulkomaalaisista tai vieraskielisistä työntekijöistä. Entistä useammat työyhteisöt muuttuvatkin lähivuosina aidosti monikulttuurisiksi.

-Ongelmatonta ulkomaisen työvoiman rekrytointi ja johtaminen ei kyselyn mukaan suinkaan ole. Viranomaisten ja työnantajien yhteistyössä on vielä paljon kehitettävää. Erityisen paljon yrityksissä koettiin tuen tarvetta vieraskielisten työntekijöiden osaamisen tunnistamiseen ja tutkintojen vastaavuuden toteamiseen. Myös vieraskielisten työntekijöiden peruskielitaidon kartuttamiseen kaivattiin yhteiskunnan tukea.

Oleskelu- ja työlupa-asiat koettiin monissa yrityksissä hyvin hankaliksi. Olisikin tärkeää, että ulkomaisten työntekijöiden palkkaamiseen liittyviä lupaprosesseja helpotettaisiin. Kauppakamari on esittänyt, että yritysten erityisasiantuntijat vapautettaisiin kokonaan saatavuusharkinnasta. Käytäntö on osoittanut, että viranomaisilla on harvoin erityisasiantuntijoiden työehtoihin tai työnantajavelvollisuuksien suorittamiseen liittyviä valvontatarpeita.

Tarvitsemme Helsinkiin International Housen

Viranomaispalvelut ovat Suomessa usein hyvin organisoituja, mutta suuri ongelma maahanmuuttoasioissa on se, että eri viranomaiset toimivat toisistaan erillään. Monissa muissa Euroopan metropoleissa, esimerkiksi Amsterdamissa, Kööpenhaminassa tai Oslossa palvelut ja niihin liittyvä neuvonta on kyetty kokoamaan yhteen niin, että niin työvoimaa rekrytoivat yritys kuin töitä hakeva ulkomaalainenkin saavat ne yhdeltä tiskiltä.

-Tällaista International Housea tarvitsisimme myös Helsingissä. Kilpailemme osaavasta työvoimasta muiden metropolien kanssa ja meidän on otettava huomioon se myös julkisissa palveluissa. Tämä periaate ja palveluiden kokoamisen tarve myönnetään meillä hyvin laajasti sekä poliitikkojen että eri viranomaisten keskuudessa. Toimenpiteiden käynnistäminen tuntuu vain sujuvan kovin tahmeasti, Niemi harmittelee.

Kauppakamari on käynnistänyt tänä keväänä Chamber of Multicultural Employment -projektin, tuttavien kesken COME.  Sen tarkoituksena on tukea vieraskielistä työvoimaa rekrytoivia yrityksiä neuvonnan, tutkimusten, kokemusten vaihdon, mentoroinnin ja harjoitteluohjelmien avulla.

Tavoitteena on, että projektissa syntyneistä käytänteistä saataisiin ydin myöhemmin syntyvän International Housen palvelukonseptiin. Kauppakamarin COME-projekti on osa työvoimaviranomaisten, kaupunkien, Uudenmaan liiton ja SAK:n At Work in Finland -hanketta.

Ulkomaisen työvoiman käyttö haastaa myös yritykset

Monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen on panostettava entistä enemmän.

-Jokainen työntekijä on nähtävä yksilönä, jolla on paljon annettavaa yritykselle. Erityisesti esimiestyöhön ja esimiesvalmennukseen on yrityksissä kiinnitettävä huomiota. Jos tässä onnistutaan, ihmisten erilaisuus saadaan kääntymään yrityksen vahvuudeksi, Niemi kannustaa ja kertoo HOK-Elannon tavasta toimia.

-Kaupan alalla olemme harjoitelleet monikulttuurisen työyhteisön johtamista jo jonkin aikaa. Esimerkiksi HOK-Elannon palveluksessa on työntekijöitä yli 40 maasta. Olemme järjestäneet maahanmuuttajille myyjän ammattitehtävään valmistavaa koulutusta, joka on siihen osallistuville toiminut tehokkaana väylänä suomalaiseen työelämään. Myös monia käytännön asioita olemme oppineet arvioimaan uudesta näkökulmasta. Meillä marketkaupan työasukokonaisuuteen kuuluu nykyään myös huivi musliminaisille.

Kaupan työtehtäviin palkkaamme työntekijät pääasiassa normaalien rekrytointikanavien kautta. Ravintoloihin olemme rekrytoineet noin 50 kokkia suoraan Filippiineiltä. Kokkien saama palaute on ollut kiittävää ja työsuhteiden pysyvyys erinomaista. Oleellista tässä on ollut rekrytointiprosessin huolellinen suunnittelu ja läpivienti luotettavan yhteistyökumppanin kanssa.

Palvelualoilla on aivan olennaista huolehtia kaikkien työntekijöiden kielitaidosta. Asiakkaiden ja työtovereiden kanssa on pystyttävä puhumaan samaa kieltä. Tämä edellyttää palveluyrityksissä yleensä suomen kielen käytön tukemista.

Verkkovakoilu uhkaa Suomen kansantaloutta

480_antti-pelttari

Kevätkokouksen kokousesitelmän pitänyt poliisineuvos Antti Pelttari Suojelupoliisista muistutti, että verkkovakoilu on todellinen uhka Suomessakin.

-Kyberhyökkäysten kohteina ovat viranomaisten lisäksi yksityiset yritykset, tästä on Suomessakin kokemusta. Yrityksissä onkin mietittävä, mikä on sellainen tieto, jota ei ole varaa menettää. Turvallisuuteen kannattaa siis panostaa, Pelttari neuvoi.

Hankalinta ongelmassa on, että yrityksissä ei ole kykyä huomata hyökkäyksiä.

-Totuus on, ettei Suomen viranomaisillakaan ole kykyä tunnistaa ja torjua kehittyneitä hyökkäyksiä. Olemme tässä muiden maiden viranomaisten hyväntahtoisuuden varassa.

Pelttarin mukaan tällainen kyky pitää Suomeenkin saada. Lisäksi tarvitaan turvallisuuslainsäädäntö.

-Suomi on Islannin ohella Euroopan ainoa maa, jolla tällaista lainsäädäntöä ei ole. Puute hankaloittaa turvallisuusuhkien selvittämistä.

Räjähtääkö ongelma käsiin? Pitääkö nostaa kädet pystyyn, kysyttiin kevätkokousyleisössä.

-Ei ole tarvetta nostaa käsiä pystyy, elinkeinoelämä ja viranomaiset pystyvät keskenään hyvään yhteistyöhön.

Kommentoi