Robotiikka, Ennakointikamari, Työelämä, Ajankohtaista

Vähemmän hallintohumppaa – enemmän robotiikkaa

Erilaiset muutosvoimat mullistavat osaamis- ja koulutustarpeet. Silti puuhaillaan hallintohimmeleissä eikä esimerkiksi varauduta robotiikan vallankumoukseen.
Essi Lindqvist
FacebookTwitterLinkedIn

Tietokirjailija, yrittäjä Cristina Andersson ei voi ymmärtää, miksi robotiikasta ei puhuta enemmän Suomessa. Robotiikka vaatii laajaa osaamista, alan osaajien puute kuitenkin jarruttaa robotiikan vallankumousta.

-Robotiikka olisi Suomelle iso mahdollisuus: se on täysin uusi ala ja taloudelliset vaikutukset ovat huikeat. Mutta meillä ei tätä ymmärretä, ollaan vaan hiljaa, Andersson kummasteli  Työelämän muutos Ennakointikamarissa.

Robotiikka muuttaa yhteiskuntaa, ihmistä ja työtä. Muutos pelottaa, sillä hyötyjä on vaikea edes kuvitella.

-Me ihmiset luomme arvot, robotit tuottavat vaurautta – siispä annetaan niiden tehdä töitä.

-Meille tulee uusia tuotteita, joita emme osaa ajatellakaan. Esimerkiksi palomiesrobotti, joka pystyy pelastamaan paikasta, josta ihminen ei. Pelätään myös työpaikkojen puolesta, vaikka tulevaisuudessa meillä on paljon enemmän töitä. Mutta ne eivät ole samoja töitä kuin nyt, Andersson sanoo.

Tulevaisuus huutaa liiketoimintamahdollisuuksia

Uudet teknologiat aluksi hämmentävät, se on selvä.

-Mutta potentiaali on paljon suurempi kuin tällä hetkellä tuntuu. Kaikki lähtee pienistä askeleista. Teknologia ei ole itsetarkoitus vaan väline muutoksessa, muistuttaa teknologian tulevaisuuden visionääri ja yrittäjä Henrietta Kekäläinen Mehackit:sta.

-Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maailma muuttuu, ja teknologia luo siihen mahdollisuudet – loput on meistä kiinni, Henrietta Kekäläinen uskoo.

Muutosvoimiin varauduttava paremmin

Ennakointikamarin Työelämän muutos -aiheen tärkeydestä kertoi sekin, että Amiedussa järjestetty tilaisuus veti auditorion viimeistä paikkaa myöden täyteen.

Tilaisuuden puheenjohtaja, HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen haastoi yleisön kiperillä kysymyksillä: Mitkä ovat toimintaympäristön keskeiset muutosvoimat henkilöstötyön näkökulmasta? Miten muuttuu osaaminen? Osataanko hyödyntää digitalisaatiota?

-Meidän on mietittävä, miten työtä johdetaan tulevaisuudessa, sillä työntekijöiden odotukset moninaistuvat. Lisäksi yhteiskunta polarisoituu ja yritysten yhteiskuntavastuun merkitys korostuu, Levänen muistutti ja haastoi myös koulutuksen uudistajat.

-Hallintohumppa on pois siitä mietinnästä, miten vastataan tulevaisuuden tarpeisiin.

Kommentoi