Tomi Viitala, vero, Aalto-yliopisto
Featured Video Play Icon Ajankohtaista

Veroissa saavutettiin kyseenalainen Suomen ennätys

Talouden ongelmia ei ratkaista verojen kiristyksillä tai muilla mittavilla verouudistuksilla, sanoo apulaisprofessori Tomi Viitala.
Essi Lindqvist
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Valtio keräsi viime vuonna verotuloja 42 miljardia euroa, menot olivat 55 miljardia euroa ja velkaa on 102 miljardia euroa.

-Valtio ei ole koskaan aiemmin kerännyt yhtä paljon veroja kuin 2015. Ikävä kyllä se ei johdu talouskasvusta, vaan veronkiristyksistä, sanoi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Tomi Viitala Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikön Verotuksen ajankohtaiskatsaus -tilaisuudessa.

-On keskityttävä menoleikkauksiin, niin vaikeata kuin se onkin, apulaisprofessori Viitala sanoo videossa.

Suomen bruttokansantuote on edelleen alempana kuin vuonna 2008. Silloin valtiolla oli velkaa 54 miljardia euroa, mistä se on lähes tuplaantunut. Huolestuttavinta on, että velkakello raksuttaa huimaa vauhtia.

Mittavia verouudistuksia ei ole tiedossa

Veroasioissa Sipilän hallitus pelaa huomattavasti pienemmillä pelimerkeillä kuin edellinen Kataisen hallitus.

-Silloin puhuttiin miljardiluokan uudistuksista, nyt puhutaan noin 10 miljoonan euron muutoksista. Hallitus haluaa tehdä yritysmyönteisiä toimenpiteitä, mutta hintalappu on pieni. Millainen merkitys helpotuksilla on yksittäisiin yrityksiin ja yrittäjiin, jää nähtäväksi.

Tomi Viitala ennakoi, että ensi vuonna kotitalousvähennystä mahdollisesti nostetaan.

-Mutta mikä muuttuu, euromääräinen raja vai vähennyksen soveltamisala, ei ole vielä päätetty.

EVA Arvio: Viisi myyttiä verokeitaista

Panama-paperit nostivat veroparatiisit ja verojen välttelyn jälleen otsikoihin. Keskustelu on nyrjähtänyt suhteettomalle tasolle verrattuna siihen, miten marginaalisesta ilmiöstä verokeidaskeinottelussa on oikeasti Suomessa kyse, kirjoittaa asianajotoimisto Boreniuksen osakas Janne Juusela Elinkeinoelämän Valtuuskunnan julkaisemassa EVA Arviot -kirjoituksessa.

Suomalaisille yrityksille verokeidasyhtiöistä on yleensä enemmän haittaa kuin hyötyä verosuunnittelussa. Meillä veronkiertonormisto on tiukka ja verokeidastuloja verotetaan ankarasti.

verotus, veronkierto, PanamaKansallisen sääntelyn kiristämisellä on vaikea kasvattaa valtion verotuloja. Pahimmillaan populistinen verokeitaista käytävä keskustelu vain lietsoo yritysten vastaista ilmapiiriä.

Parhaimmillaan Panama-keskustelu voi kuitenkin johtaa siihen, että viimeisetkin salaisuuksien saarekkeet saadaan mukaan kansainväliseen viranomaisyhteistyöhön.

  • Laillinen verosuunnittelu on jokaisen oikeus. Verovilppi taas on rikollista, ja veronkiertokin yleensä moraalisesti kyseenalaista.
  • Suomalaisyrityksissä verokeidasyhtiöiden käyttö ja aggressiivinen verosuunnittelu on vähäistä. Matala yhteisöverokanta houkuttelee yrityksiä näyttämään voittonsa Suomessa.
  • Verokeidasvilppi aiheuttaa Suomelle noin 10 miljoonan euron veromenetykset. Vaikka aggressiiviseen verosuunnitteluunkin puututtaisiin voimakkaammin, suurta lisäystä verotuloihin ei olisi odotettavissa.
  • Kansainvälisesti verokeidaskeinottelua on pystytty kitkemään OECD:n ja EU:n piirissä tehdyllä yhteistyöllä. Tietoja pimittäviä perinteisiä veroparatiiseja ei enää käytännössä ole.
  • Paras tapa tehostaa verovalvontaa on kansainvälinen yhteistyö tietojenvaihdossa. Pelkkä kansallinen lisäsääntely haittaisi kilpailukykyä ja heikentäisi yritysten toimintaympäristöä.

Kommentoi