ammatillisen koulutuksen, koulutuksen, ammatillisen, ammatillisille koulutuksenjärjestäjille, vieraskielisen ammatillisen, kauppakamarit, Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE Ajankohtaista

Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulee vapauttaa

Kauppakamarit ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät vaativat vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestämisen vapauttamista lupamenettelystä. Suomi tarvitsee lähivuosina tuhansia uusia ammattiosaajia. Omat nuoremme ja muu työvoima eivät riitä täyttämään kysyntää.
FacebookTwitterLinkedIn

Suomeen tarvitaan lisää työvoimaa. Yli 65-vuotiaiden osuuden väestöstä arvioidaan nousevan nykyisestä 20 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030. Vajaassa 10 vuodessa syntyvyys on laskenut lähes neljänneksen. Oma väestömme ei riitä pitämään yllä yhteiskuntamme työllisyyttä ja taloudellista kasvua.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää luvan ammatillisille koulutuksenjärjestäjille toteuttaa muuta kuin suomen- tai ruotsinkielistä koulutusta. Lupia yhteen tai useampaan englanninkieliseen tutkintoon on myönnetty 16 koulutuksenjärjestäjälle ja näistä yhdellä on oikeus myös yhteen venäjänkielisen tutkinnon järjestämiseen.

Monet koulutuksen järjestäjät ovat suoraan yrityksistä ja alueellisilta kauppakamareilta tulleiden viestien perusteella hakeneet lupia vieraskielisiin tutkintoihin, mutta turhaan. Opetus- ja kulttuuriministeriön vastaus hakemuksiin on nihkeä: ”Opiskelijan työmarkkina-asema ei ole turvattu, ellei saavuteta riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa”.

Jopa 80 prosenttia Kauppakamarien jäsenyrityksistä toteaa, että pula osaavasta työvoimasta haittaa kasvua.

Tulevan hallituksen tulisi vapauttaa koulutus lupamenettelystä heti. Mitä tehokkaammin ammatillinen koulutus voi vastata kysyntään, sitä paremmin yrityksemme voivat ja tuottavat verotuloja myös koulutusjärjestelmämme hyväksi.

Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan kipeästi, jotta yritysten kilpailukykyä kyetään ylläpitämään nyt ja tulevaisuudessa.

– Tilanne on turhauttava ja nurinkurinen. Onko todella niin, että ensin pitää oppia suomea voidakseen päästä tutkintokoulutukseen, varsinkin jos työpaikka on jo olemassa tai henkilö asuu Suomessa, Linnainmaa kysyy.

Vieraskielinen koulutus on paitsi mahdollisuus suomalaisille kansainvälistymiseen, myös keino lisätä maamme houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille. Kielitaitoisen työvoiman saatavuudella voi olla niin ikään vaikutuksia kansainvälisten yritysten investointihaluihin ja sijoittumiseen Suomeen.

Suomessa asuvan tai työluvan saaneen ulkomaalaisen henkilön osaaminen kaipaa usein täydentämistä. Lisäksi moneen säädeltyyn ammattiin vaaditaan tutkinto. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKEn toimitusjohtaja Veli-Matti Lampun mukaan puutteellinen suomen tai ruotsin kielen taito estää opiskelua.

– Opinnot englanniksi tai opiskelijan omalla äidinkielellä lisäävät valmiuksia työskennellä usein jo valmiiksi kansainvälisessä työympäristössä. Kun opintoihin lisätään suomen tai ruotsin kielen sekä suomalaisen kulttuurin opintoja, opiskelijan kotoutuminen ja halu jäädä pysyvästi Suomeen lisääntyy, Lamppu toteaa.

Vieraskielisen ammatillisen koulutuksen järjestäminen tulee vapauttaa

Kommentoi