Paras Suomi aivan jokaiselle Ajankohtaista, Henkilö

Juho Romakkaniemi: Paras Suomi aivan jokaiselle

Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi haluaa laajentaa kuvaa kauppakamareista ainoastaan yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajina. Romakkaniemen mielestä kauppakamareiden on aiempaa enemmän kerrottava, että edistämämme arvot luovat Suomea, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.
Patrik Lindfors
Roni Rekomaa
FacebookTwitterLinkedIn

Juho Romakkaniemi palaa maaliskuussa Brysselin vuosien jälkeen Suomeen ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtajaksi. Hän on viimeisen kolmen vuoden aikana toiminut EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Kataisen kabinettipäällikkönä. Sitä ennen hän toimi muun muassa pääministeri Alexander Stubbin kabinettipäällikkönä, komission varapuheenjohtaja Olli Rehnin kabinetissa sekä muissa keskeisissä tehtävissä politiikan ja hallinnon ytimessä niin Suomessa kuin Brysselissäkin.

Paras Suomi aivan jokaiselle 1

Toimitusjohtajana haluan laajentaa ja kirkastaa kuvaa Keskuskauppakamarin tavoitteista ja roolista suomalaisessa yhteiskunnassa, sanoo maaliskuussa toimitusjohtajana aloittava Juho Romakkaniemi.

-Käyn tähän työhön hihat käärittyinä ja äärimmäisen motivoituneena. Suomen menestys on minulle sydämen asia. Sen eteen on voinut tehdä työtä sekä Suomesta että Brysselistä, Romakkaniemi toteaa.

-Haluaisin, että emme rajaa itseämme vain yritysten ja elinkeinoelämän edun ajajaksi. Se luo helposti virheellisen mielikuvan yhteiskunnasta nollasummapelinä, jossa omaa etua ajetaan muiden kustannuksella. Meidän on kerrottava, että haluamme edistää arvoja, joiden avulla luomme Suomen, joka on paras mahdollinen aivan jokaiselle suomalaiselle.

Näitä arvoja ovat vapaus, toimiva markkinatalous, terve kilpailu, aidosti tasa-arvoiset mahdollisuudet jokaiselle sekä tarkoituksenmukainen sääntely ja investointeihin kannustava verotus.

Romakkaniemen mielestä näiden arvojen mukaan rakennettu Suomi on avoin, globaali ja eurooppalainen talous sekä paikka, jossa investoidaan ja talous kasvaa. Sellaisessa Suomessa syntyy työpaikkoja jokaiselle työhaluiselle ja -kykyiselle. Siinä Suomessa syntyy myös riittävästi vaurautta kaikille sekä verotuloja huolehtia muun muassa investoinneista laadukkaaseen koulutukseen, huippututkimukseen sekä arvokkaaseen huolenpitoon niistä, jotka eivät itse siihen kykene.

-Suomi on maa, jonka ainoa pysyvä globaali kilpailuetu sijaitsee korviemme välissä. Siksi investoinnit koulutukseen varhaiskasvatuksesta peruskouluun, toiselle asteelle ja korkeakouluihin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin ovat pärjäämisemme ehto.

Tasa-arvoa markkinoille ja ihmisille

Romakkaniemi haluaa, että Suomi on valtio, jossa jokainen voi saavuttaa kovalla työllä ja kyvyillään täyden potentiaalinsa riippumatta taustastaan ja lähtökohdistaan. Sellainen maa toteuttaa yhtä aikaa sekä yksilönvapauden korkeimmat ihanteet että parhaan koko yhteiskunnan menestyksen kansainvälisessä kilpailussa.

-Haluan, että kuka tahansa suomalainen, vaikka hän ei itse toimisi yrityksessä tai elinkeinoelämässä, voi samaistua kauppakamareiden edustamiin arvoihin ja kokea, että tavoitteidemme edistäminen tarkoittaa parhaan mahdollisen Suomen rakentamista myös hänelle, sanoo Romakkaniemi.

Romakkaniemi haluaa myös murtaa myytin, jonka mukaan raskas hyvinvointivaltio on Suomen ja muiden pohjoismaiden globaalissa vertailussa korkean kilpailukyvyn takana. Pikemminkin chydeniuslainen markkinoiden vapausajattelu ja avoimuus kansainväliselle kaupalle ovat olleet pohjoismaisen menestyksen takana. Tämä on mahdollistanut myös vahvat verotulot valtiolle ja pohjoismaisen hyvinvointimallin rakentamisen. Sen etuna taas on ollut tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille kansalaisille.

Korkea koulutustaso on sitten satanut laariin pitkän ajan kilpailukykynä.

-Suomi on menestynyt parhaiten silloin, kun olemme käyneet kauppaa ja olleet aktiivisia kansainvälisillä markkinoilla. Kehitys ja kansakunnan vaurastuminen ovat vastaavasti olleet heikompia silloin, kun olemme käpertyneet omaan kuoreemme. Lisäksi julkisen sektorin kasvun ja nykyisenkin rahankäytön suhteen pitää olla aina terveen kriittinen.

Uudistuksia on jatkettava

Nykyinen ja edelliset hallitukset ovat tehneet useita tarpeellisia uudistuksia, joista tärkeimmät ovat eläkeuudistus, suhteellisen hintakilpailukyvyn parantaminen, yritysveron laskeminen, julkisen talouden sopeuttaminen sekä kaupan ja muiden säädösten vapauttaminen. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan riitä hyvinvoinnin ylläpitämiseksi pidemmällä aikavälillä.

Seuraavan hallituksen suurin haaste on työllisyyden vahvistaminen lähelle muiden Pohjoismaiden tasoa.

Työmarkkinauudistuksen tavoite tulee Romakkaniemen mukaan olla työllisyysasteen nostaminen vähintään 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä ja 80 prosenttiin pidemmällä aikavälillä. Samalla on toteutettava sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka vastaa työelämän muutoksiin, sopeuttaen työtuloja ja sosiaaliturvaa keskenään ilman kannustinloukkuja.

Romakkaniemeä huolestuttaa opportunistinen politiikka, jossa vastustetaan kaikkea lyhyen tähtäimen poliittisen hyödyn tavoittelemiseksi. Maailma ja talouden reunaehdot eivät muutu mahdollisen vaalivoiton jälkeen, ja samat ongelmat on ratkaistava riippumatta siitä, kuka on hallitusvastuussa.

-Työllisyys- ja sosiaaliturvatalkoot ovat aivan jokaisen hallitukseen pyrkivän puolueen edessä ensi vaalikaudella”, Romakkaniemi muistuttaa. Olisikin viisasta olla turhaan maalaamatta itseään omaehtoisesti nurkkaan jo nyt. Haasteet ovat esimerkiksi työllisyysasteen nostamiseksi sen verran suuret, että pelkillä mukavilla keinoilla ei selvitä, vaan tarvitaan myös vaikeita päätöksiä, Romakkaniemi toteaa.

Juho Romakkaniemi

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja 1.3.2018 alkaen

Euroopan komissio kabinettipäällikkö (varapuheenjohtaja Jyrki Katainen, 1.11.2014–28.2.2018)

Pääministerin ministeriryhmän erityisavustaja
(pääministeri Alexander Stubb, kesäkuu 2014–marraskuu 2014)

Euroopan komissio kabinetin jäsen (varapuheenjohtaja Olli Rehn, heinäkuu 2012–kesäkuu 2014)

Pääministerin EU-erityisavustaja (pääministeri Jyrki Katainen, kesäkuu 2011– kesäkuu 2012)

EU- ja kansainvälisten asiain erityisavustaja (valtiovarainministeri Jyrki Katainen, huhtikuu 2007–kesäkuu 2011)

Kommentoi