Jorma Nyrhilä, varatoimitusjohtaja, Helsingin seudun kauppakamari, Henkilö

Kvartaalivuosisata elinkeinoelämän pehtorina

Helsingin seudun kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä aloitti kauppakamarin liikenteestä, satama-asioista ja tietoliikenteestä vastavana johtajana 1.6.1990. – En tuntenut kauppakamaria entuudestaan kovin hyvin. Ensimmäiset kuukaudet pistivät ajattelemaan, että tulinko sittenkään oikeaan paikkaan, Nyrhilä muistelee.
Markku Lahtinen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Toden totta. Sen ajan kauppakamarissa työskentelytavat olivat vanhoillisempia kuin ministeriössä (sic!). Johtajat käyttivät sanelukoneita eikä tietokoneita vielä ollut käytössä. Suljetun herraklubin patinoitunut henki leijaili toimistolla; armoitetuin lobbauskeino oli lausuntojen tehtailu viranomaisille.

Kabinetti-pönötyksestä ulospäin suuntautuneeseen vaikuttamiseen

Suomea laajasti keskusteluttavat linjaukset ydinvoimasta ja EU-jäsenyydestä herättivät myös kauppakamarin aikaisempaa monivivahteisempaan vaikuttamiseen. Ensimmäisen merkittävä – ja silloin elinkeinoelämän tappioon päättynyt – taistelu käytiin viidennen ydinvoimalan lupapäätöksestä, jonka eduskunta hylkäsi vuonna 1993 äänin 107–90.  Äänestystappio patisti kauppakamaria kohti modernia vaikuttamista.

– Elinkeinoelämälle tärkeisiin asioihin vaikutetaan tehokkaimmin etukäteen ennen kuin päätösten poliittinen tai viranomaisvalmistelu on edennyt alkua pidemmälle, olivat kysymyksessä liikennejärjestelmien kehittäminen tai kaavasuunnittelu. Kauppakamarin rooliin kuuluu tunnustella valmisteilla olevia asioita ja toimia kanavana, joka tuo yritysten mielipiteet poliittisille päättäjille ja virkamiehille ja yhä useammin julkiseen keskusteluun, Nyrhilä summaa.

EU-jäsenyyden lobbaamisessa olivat uudet opit käytössä ja tulos oli sen mukainen. Eduskunta hyväksyi Suomen jäsenhakemuksen äänin marraskuussa 2004 äänin 152–45.

– Kauppakamarin rooli EU-jäsenyyden lobbaamisessa ja julkisen mielipiteen kääntämisessä asialle suotuisaksi oli merkittävä.  Jäsenyys oli myös äärimmäisen tärkeä virstanpylväs suomalaisille yrityksille, jotka pääsivät osaksi EU:n sisämarkkinoita yhtä aikaa Ruotsin ja Itävallan kanssa.

Kilpailukykyinen metropolialue luo vaurautta koko Suomeen

Toistaiseksi metropolialueen merkittävimmät liikenneinvestointipäätökset on tehty vuosina 1995–1999 Lipposen-Niinistön hallituksen aikana. Tällöin syntyivät ratkaisut Vuosaaren satamasta, E18-moottoritiestä ja Lahden oikoradasta.

– Vuosaaren satama on erinomainen esimerkki investoinnista, joka paransi koko Suomen kilpailukykyä, ei vain Etelä-Suomen. Samalla periaatteella tulisi suhtautua Pisara-rataan, kehätieteiden parantamiseen, Länsimetron jatkoon sekä muihin metropolialueen liikenteen sujuvuutta lisääviin investointeihin, Nyrhilä sanoo ja patistaa samalla pääkaupunkiseudun kaupunkeja nykyistä yksituumaisempaan yhteistyöhön ja valtiota näkemään yli aluepolitiikan.

Vuosaaren satama ja E18-moottoritiehankkeissa olivat vahvasti mukana kauppakamarien kokoamat yritysvaltuuskunnat, joita vetivät vuorineuvokset Jere Lahti ja Jaakko Ihamuotila.

– Ilman yritysvaltuuskuntien ja kauppakamarien aktiivista otetta Helsinki-Turku-moottoritietä, Kehä III:sta tai Vuosaaren satamaa ei olisi tässä laajuudessa olemassa. Näissä hankkeissa silloisen rakennusneuvos Juhani Tervalan myönteinen suhtautuminen vei asioita paljon eteenpäin.

Vuosaaren sataman edistäminen oli kauppakamarille iso ponnistus. Sataman sijainnista äänestettiin kauppakamarin satamavaliokunnassa, jonka tehtävänä on nykyisinkin ottaa kantaa keskeisiin meriliikennekysymyksiin.

– Kokouksessa olivat läsnä kaikki 18 valiokunnan jäsentä. Vaihtoehtoina olivat Kirkkonummen Kantvik ja Vuosaari. Eräs valiokunnan jäsen ehdotti suljettua lippuäänestystä, jotta kaikki voisivat säilyttää vaalisalaisuuden. Äänestystulos oli 17–1 ja vaalisalaisuus on säilynyt tähän päivään saakka, Nyrhilä hymyilee.

Suomi nousuun yritystoiminnalla ja yhteistyöllä

Yritysten puolesta tehtävä työ jatkuu kauppakamarissa, vaikka miehistö uudistuu. Edunvalvonta on maraton-juoksua, jossa ei pikavoittoja jaeta.

– Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa unohtuu liian usein päätösten vaikutusten arviointi yritysten asemaan. Yritysten asioiden esillä pitäminen on kuin auto ilman tyhjäkäyntiä, joka sammuu liian helposti ilman kauppakamarin aktiivista ja rakentavaa unilukkarin roolia, Nyrhilä painottaa.

Nyrhilällä on 64-vuotiaana takanaan neljä vuosikymmentä työuraa, josta neljännesvuosisata kauppakamarissa. Tänä aikana Helsingin ja Espoon kauppakamarin yhdistyivät vuonna 2005 Helsingin seudun kauppakamariksi ja henkilöstömäärä on kasvanut 30:sta 80:een. Kauppakamari on hyvin löytänyt paikkansa vaikuttajana, luotettavana sillanrakentajana ja pk-yritysten palvelijana.

– Kauppakamari on ollut hieno retki, jossa olen saanut olla koko ajan oppimassa ja vaikuttamassa yhdessä yritysten, kollegoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Nyt on sopiva hetki vaihtaa vetreämpiin voimiin, kun pystyy itse kävelemään pois ja uskottelemaan itselleen ja muille, että tein oma-aloitteisen päätöksen eläköitymisestä, Nyrhilä naurahtaa.

Jorma Nyrhilä

27.5.2014, Helsinki, Jorma NyrhiläKauppakamarin liikenne, satama- ja tietoliikenne johtaja 1.6.1990–30.4.1997, varatoimitusjohtaja 1.5.1997–30.5.2014. Ennen kauppakamaria liikenneministeriön yli-insinööri ja jaostopäällikkö.

Edunvalvonnan merkkipaaluja ovat Vuosaaren satama, E18-moottoritie, ruuhkamaksujen torjuminen, kohtuuhintaisten vuokra-asuntotuotannon esillä pitäminen.

Harrastuksina golf, tennis ja muu liikunta sekä mökkeily ja rotaritoiminta ja myös mestarilliset liikennevertaukset.

Kommentoi