Anni Ronkainen, Kesko Henkilö

Maailma muuttuu, muuttuvatko yritykset?

Internet on tehnyt maailmasta globaalin kauppapaikan, jossa asiakas päättää mitä, mistä ja milloin ostaa. Yritysten on kuunneltava asiakasta yhä tarkemmalla korvalla ja sopeuduttava muutokseen.
Tiina Jaatinen
Juho Vainio
FacebookTwitterLinkedIn

Suomalainen oli viime vuonna yhteydessä internetiin keskimäärin 2,7 laitteella. On arvioitu, että vuonna 2020 keskiluokkainen maailmankansalainen on kiinni netissä kymmenellä eri laitteella. Teollinen internet on siis valtaamassa maailmaa ja kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Tätä mieltä on Keskon digijohtaja, Chief Digital Officer Anni Ronkainen.

Internetissä on Ronkaisen mukaan varhainen aamu, vasta yksi prosentti mahdollisuuksista on käytetty ja 99 prosenttia on vielä odottamassa. Teollinen internet käsittää arvion mukaan tällä hetkellä 10 miljardia verkkoa käyttävää laitetta tai konetta, joita voidaan ohjata, mitata tai sensoroida. Maailma on siis muuttumassa ja yritysten on muututtava sen mukana.

Yritysjohtajien haaste

Boston Consulting Groupin tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttajat ovat maailman toiseksi aktiivisimpia digipalvelujen käyttäjiä. Tämän mahdollistavat toimivat verkkoyhteydet sekä hyvät laitteet. Myös julkinen sektori pärjää tutkimuksessa hyvin. Edistyksellinen verohallinto ja pankkipalvelut nostavat Suomen sijalle kuusi. Yritysten osalta sijoitus on 17., joten tilanne ei näytä yhtä valoisalta, ja tästä syystä ulkomaalaiset verkkokaupat jylläävät Suomen markkinoilla.

”Iso kysymys on se, että Suomessa yrityspäättäjät ovat yleensä yli nelikymppistä porukkaa, joiden pitäisi ymmärtää alle 40-vuotiaiden teknologisia tarpeita”, Ronkainen toteaa. Yritysjohtajien on pysyttävä mukana muutoksessa, jotta he osaavat vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuuden kuluttaja käyttää sujuvasti mobiililaitetta kauppareissulla ja etsii tuotetietoja useasta eri lähteestä ennen myymälään menoa.

Tietojohtaminen on tulevaisuutta

Digitalisaation myötä asiakasdataa on yhä helpompi kerätä. Esimerkiksi Keskon päivittäistavarakaupassa on miljoona asiakasta päivässä ja materiaalia kertyy paljon. Ronkainen on ennen Keskoa tottunut työskentelemään datan ohjaamassa maailmassa – Googlen maajohtajana hän teki päätökset mittareiden näyttämiin faktoihin perustuen.

”Minua hämmästyttää miten paljon yritysmaailmassa päätöksiä tehdään mutu-tuntumalla – eikä faktoihin perustuen.” Ronkainen arvioi, että tulevaisuudessa kaikkia yrityksiä johdetaan datan avulla. Se tuo nopeutta ja varmuutta päätöksentekoon ja mahdollistaisi erilaisten ennusteiden rakentamisen. Ronkaisen mukaan tähän on vielä matkaa, mutta nyt pystytään jo tarjoamaan esimerkiksi kohdennettuja mainoksia. Vastavuoroisuus on tärkeää, sillä vastineeksi tietojen luovuttamisesta yritysten on tarjottava asiakkaille hyödyllisiä ja laadukkaita palveluja. Keskossa on juuri lanseerattu K-Plussa-sovellus, joka tarjoaa asiakkaalle käyttäjätietoihin perustuvia jaettavia kauppalistoja.

Digiyritykset luovat työpaikkoja

Ronkaisen mukaan yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa suhtautua digitalisaatioon. Ne voivat olla mukana muutoksessa ja kääntää digitaalisuuden edukseen tai olla tekemättä mitään ja tehdä siitä esteen menestykselle. Digitalisaatio on myös kansantaloudellisesti tärkeää, sillä tutkimusten mukaan digitaalisesti suuntautuneet yritykset luovat enemmän työpaikkoja ja menestyvät paremmin.

Digitaalisuus koskettaa kaikkia yrityksen toimintoja eikä niitä voi enää ulkoistaa IT-osastolle. Esimerkiksi verkkokauppa koskettaa sekä markkinointia, myyntiä, liiketoimintaa että IT:tä. Teknologia on vain toimintojen mahdollistaja ja perinteisten toimenkuvien väliset rajat ovat hämärtyneet. Yhteistyön korostuessa siiloissa toimiminen ei enää digiaikana ole mahdollista.

”Teknologia sinällään ei ole kiinnostavaa, vaan se miten kuluttajat ottavat sen käyttöönsä. Miten teknologialla pystytään tekemään parempia päätöksiä, luomaan parempia asiakassuhteita ja olemaan läsnä”, Ronkainen tarkentaa.

Odotettu muutos

Kesko on 75-vuotias perinteinen yritys, jonka palveluksessa on 20 000 henkilöä. Koko K-ryhmä on pienen kaupungin, 45 000 henkilön suuruinen, joten taitotasoja on monia. Ronkaisen tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä ja tehdä Keskosta ketterämpi. Uusi tiimi on rakennusvaiheessa. Siihen kuuluu tällä hetkellä K-plussa-tiimin 45 työntekijää, joiden lisäksi digitiimiin halutaan tusinan verran siilojen rajat ylittäviä digitaalisen muutoksen vauhdittajia.

”Muutos on matka, ja olemme vasta alussa. En ole kohdannut vastarintaa, vaan paljon poreilee pinnan alla. Minulla on sellainen olo, että ihmiset ovat odottaneet tätä. Ja sellaisten ihmisten kanssa on kiva tehdä töitä”, Ronkainen iloitsee.

Ruuan verkkokaupan tulevaisuus

Ruuan verkkokaupasta on käyty paljon keskustelua. Vaatteiden ja kodinelektroniikan myynti on siirtynyt vauhdilla verkkoon, mutta ruuan osalta kasvu on ollut hidasta. Ronkaisen mukaan ruuan verkkokaupan osuus ei todennäköisesti tule kasvamaan koskaan kovin suureksi. Markkinakohtaiset erot Euroopan maiden välillä ovat suuria. Iso-Britannia on tällä hetkellä edistyksellisin, mutta Suomessa vain 1-2 prosenttia ruokaostoksista tapahtuu verkon kautta. Keskon tavoitteena on haukata tästä markkinasta 40 prosentin osuus.

”Tarvitsemme sekä fyysisen että digitaalisen maailman asiakasvirrat. Voi olla, että kaupoista tulee vain sovituskoppeja, mutta toisaalta verkkokauppa voi toimia myös sisäänheittäjänä fyysiseen kauppaan. Tätä on pystyttävä myös mittaamaan kokonaisuutena”, Ronkainen toteaa.

Monikanavaisuus valtaa kaupan

Kaupan alan toimijoilla on Ronkaisen mielestä oltava erilaisia palvelukanavia. Joskus asiakas haluaa ostaa verkosta, toisena päivänä nopeasti lähikaupasta ja viikonloppuisin ajan kanssa supermarketista. Kuluttaja valitsee hänelle sopivimman palvelukanavan ja kaupan on vastattava tähän tarpeeseen olemalla läsnä monissa eri kosketuspisteissä.

Digitaaliset laitteet vaikuttavat kaupassakäyntiin hyvinkin konkreettisesti. Esimerkiksi seitsemän kymmenestä suomalaisesta on etsinyt kaupassa tuotetietoa mobiililaitteella. Tässä on Ronkaisen mukaan täysin käyttämätön mahdollisuus, jolla kauppakokemusta voisi laajentaa. ”Asiakkaiden odotusarvo uusille palveluille on suuri ja haluamme tarjota käyttökokemuksiltaan parhaita palveluja, jotka kehittyvät analytiikan ja asiakaspalautteen myötä”, Ronkainen kertoo.

Myyjä 4.0

Digitalisaatio on kääntänyt maailman ylösalaisin. Asiakkaan tavoittaminen on yhä vaikeampaa ja hän tekee yhä valistuneempia ostopäätöksiä. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin, mutta kaupan alalla erityisesti myyjien ammattiryhmään. Lattialiikenne kaupassa vähenee, asiakkaita on vähemmän ja he ovat entistä fiksumpia. Ronkainen antaa esimerkin juoksukenkien ostajasta. ”Hän on kauppaan tullessaan tehnyt jo

paljon taustatutkimusta ja tietää kengistä todennäköisesti enemmän kuin myyjä. Miten fiksulle asiakkaalle pystytään tarjoamaan lisäarvoa. Millainen voisi olla myyjä 4.0”, Ronkainen pohtii.

Digitaalisuus on muutos, joka Ronkaisen mukaan koskettaa kaikkia. Hän kokee tehtävänsä Chief Digital Officerina siinä mielessä määräaikaiseksi, että viiden vuoden kuluttua digitaalisuuden pitäisi olla jo arkipäivää. ”Nyt on meneillään digimuutos ja viiden vuoden kuluttua taas jokin uusi muutos. Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, joten siksi asiat täytyy hoitaa ilon kautta.”

Anni Ronkainen

Työ
Kesko Oyj, Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen

Aikaisemmat työtehtävät
Google, Suomen maajohtaja
mainostoimistokonserni McCann Helsinki Group, toimitusjohtaja
Satama Finland Oy, liiketoimintajohtaja

Koulutus
KTM

Luottamustehtävät
Kolme hallituspaikkaa: Nordic Morning, Suomen Asiakastieto Oy, Sunduka Ltd.

Perhe
puoliso ja koira

Harrastukset
kuntoilu, mökkeily ja hallitustyöskentely

Teesit digimuutosjohtajuuteen 
#data #ketteryys #tiimit #yhdessä #ilonkautta

Kommentoi