Anne Korkiakoski, Suomi menestyy, markkinointi, verkkokauppa, Henkilö, Yritykset

Markkinoinnilla markkinat suuremmiksi

Suomalaiset yritykset voivat kasvattaa myyntiään panostamalla markkinointiin. Samalla myös Suomi menestyy, sanoo markkinoinnin kummitädiksi itseään kutsuva Anne Korkiakoski.
Patrik Lindfors
Roni Rekomaa
FacebookTwitterLinkedIn

Suomi sijoittuu sijalle 84, kun mitataan, miten yritykset onnistuvat hyödyntämään markkinointia. Innovaatiokyvyssä Suomen sijoitus on kolmas. Kyse on arvostetusta IMD: n Global Competitiveness Index -kilpailukykyvertailusta. Tilanne on Anne Korkiakosken mukaan lähinnä tragikoominen.

– Tuotteisiin panostetaan, mutta markkinointiin ei.

Anne Korkiakoski on Suomen kokeneimpia markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisia. Hän toimii yhdeksän yrityksen ja organisaation hallituksessa ja on Siksi markkinointia -hankkeen vetäjä. Kyseessä on projekti, jonka tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kasvattamaan myyntiä markkinoinnin avulla.

– Jokainen myyty tuote vahvistaa Suomen taloutta ja siten myös mahdollisuuksia ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, Korkiakoski sanoo.

Anne Korkiakoski vertaa Suomen ja Ruotsin BKT-kehitystä ja panostuksia markkinointiin. Ruotsissa on ollut vahva kasvu sekä BKT: n että markkinointitoiminnan osalta, mutta molemmissa on Suomen osalta alhaisemmat kuin vuonna 2008.

– Markkinointipanostukset vaikuttavat suoraan yritysten myyntiin ja talouskasvuun. Minkä takia Suomessa ei panosteta markkinointiin, varsinkaan kun talous ei kasva?

Markkinoinnin arvostusta nostetaan faktoilla

Markkinointiin liittyvää salaperäisyyttä olisi Korkiakosken mukaan syytä hälventää. Alalle on pelkkää haittaa, jos sitä pidetään epämääräisenä tukifunktiona, jossa käytetään erilaisia ​​poppakonsteja ja näkyvyyttä.

Markkinoinnin vähäiseen arvostukseen ja pieniin budjetteihin löytyy syy muun muassa markkinointiväen ja yritysjohdon erilaisista taustoista. Suurin osa suomalaisista toimitusjohtajista tulee tuotannosta tai taloushallinnosta ja vain harvalla on esimerkiksi myyntitausta.

Markkinoinnista vastaavan henkilön on osattava puhua toimitusjohtajalle tämän omalla kielellä, jotta viesti menee perille.

– Käytä lukuja, faktoja ja konkreettisia esimerkkejä. Markkinoinnin ammattilaisten pitää osoittaa, että markkinoinnilla on mahdollista kasvattaa liikevaihtoa ja yrityksen arvoa.

Kasvuyritysten pulmana markkinoinnin rahoittaminen

Monella kasvuyrityksellä on haasteita järjestää rahoitus markkinointiin. Toisin kuin esimerkiksi tuotantotiloihin tai kiinteistöihin tehtäviä investointeja, investointeja markkinointiin ei voida jakaa tilinpäätöksessä eikä niitä näin ollen myöskään esiinny tilinpäätöksessä.

– Kirjanpidossa markkinointi käsitellään aina lyhyen tähtäimen kuluna. Se johtaa ajatteluun, jossa markkinointi on yrityksen johdon silmissä lyhytaikainen kulu.

Tekesin myöntämää rahoitusta ei myöskään saa käyttää markkinointiin, ainoastaan ​​markkinointitutkimuksiin.

– Markkinointiin liittyvät rahoitushaasteet ovat osasyy siihen, että monia suomalaisia ​​startupeja myydään ulkomaille jo alkuvaiheessa.

Maabrändin vahvistaminen vaatii tunnettuja kuluttajabrändejä

Suomi on perinteinen b2b-maa, jossa teollisuusyritykset muodostavat taloudellisen selkärangan. Nämä yritykset ovat kuitenkin tuntemattomia suurelle yleisölle, etenkin kansainvälisillä areenoilla.

– Suomikuva on maailmanlaajuisesti kapea, koska maabrändin vahvistaminen vaatii isoja ja tunnettuja kuluttajabrändejä. H&M: n ja Ikean kaltaiset yritykset vaikuttavat Ruotsin imagoon maailmalla.

Erot Suomen ja Ruotsin välillä näkyvät myös verkkokaupassa. Ruotsalaiset yritykset hakeutuvat heti kansainvälisille markkinoille ja panostavat markkinointiin. Verkkokauppojen kielivalinnat kertovat Korkiakosken mukaan tavoitetasosta: suurin osa ruotsalaisista verkkokaupoista tarjoaa palvelua kymmenellä kielellä, kun moni suomalainen kilpailija tyytyy vähempään.

Lopputulos on, että ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset verkkokaupat tuovat paljon enemmän rahaa omaan maahan. Suomi on tällä hetkellä häviäjien joukossa, koska raha liikkuu maasta pois.

Suomella on Korkiakosken mukaan runsaasti muitakin hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Tässäkin mallia voi ottaa naapurimaista, esimerkiksi norjalainen Tromssan kaupunki on onnistunut tekemään revontulista suuren matkailuvaltin. Tromssan lentokentälle kulkee vuosittain lähes kaksi miljoonaa matkustajaa.

– Matkailijat jäävät tulematta, jos heille ei kerrota mitä on tarjolla.

Osa suomalaisista matkailualan yrityksistä voisi Korkiakosken mukaan kohdistaa palvelunsa pienemmille kohderyhmille ja jopa nostaa hintoja merkittävästi.

– Myös pienemmät kävijämäärät riittävät, jos kohdeyleisö on valmis maksamaan enemmän hyvästä ja ainutlaatuisesta palvelusta, puhtaasta ilmasta ja vedestä ja jopa hiljaisuudesta.

Henkilö

Anne KorkiakoskiAnne Korkiakoski, markkinoinnin vaikutus Suomen kasvuun

HALLITUSJÄSENYYDET
Kalevala Koru, Oral Hammaslääkärit Oyj,
Lunawood, Kämp Group,
Oulun Energia -konserni,
Lindström, Vuoristo yhtiöt, Vaasan yliopisto.

URA

Kone,
markkinointi- ja viestintäjohtaja 2008–2014

Elisa,
markkinointi- ja viestintäjohtaja 2007–2008

EuroRSCG Nordic,
toimitusjohtaja 2003–2006

BNL Information,
perustaja ja toimitusjohtaja 1992–2003

siksimarkkinointia.fi

Kommentoi