Esko Aho Henkilö

Politiikasta puuttuu bisnesosaaminen

Elinkeino­elämän ja politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä.
Patrik Lindfors
STT-Lehtikuva
FacebookTwitterLinkedIn

Suomi on yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, melkein kaikilla mittareilla mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja myös luottoluokituksen osalta.

Huippuluokan tulokset kansainvälisissä vertailuissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen puoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja tuotot ainoastaan 8 prosentilla.

Taloudellinen tilanne muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja päätöksiä, jotta Suomi välttyisi täydelliseltä taloudelliselta romahdukselta.

Tämän hetken huonoon tilanteeseen löytyy Ahon mukaan kolme syytä. Ulkoisista tekijöistä kansainvälisen talous­tilanteen ja vientimarkkinoiden jyrkkä heikentyminen ovat vaikuttaneet Suomen tilanteeseen eniten.

Suomella on myös vakava kustannusongelma, sillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenneongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma.

Politiikkaa ja taloutta

Edellytys Suomen nostamiseksi takaisin huipulle on keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen ja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeino­elämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätöksentekoa ymmärtämättä täysin poliittisen päätöksenteon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas hyvin harva tuntee elinkeinoelämän realiteetteja ja lainalaisuuksia.

”Poliitikoilla on käsitys, että lainsäädännöllä voi ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitenkin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.”

Suomessa on Ahon mukaan pyrittävä hakemaan win-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata kokonaisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevassa keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku toinen, joka häviää.

Yksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on Ahon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamiesvalmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta annettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti vallankäytön tasapainon.

”Olemme menettäneet meidän perinteisen vahvuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.”

Hallituksen päätöksenteon ohjenuorana on puolueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä on, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa.

”Wayne Gretzkyn oppien mukaan pitää liikkua sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho.

Digitalisaatioon on tartuttava

Digitalisaatio on yksi merkittävimmistä talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetkellä. Vaikutukset ovat Ahon mukaan yhtä merkittävät kuin siirtyminen agraari­yhteiskunnasta teollistuneeseen yhteiskuntaan.

”Kolmannes nykyisistä työpaikoista katoaa seuraavan 20 vuoden aikana. Koimme saman ilmiön 60- ja 70-luvuilla maa- ja metsätaloudessa.”

Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnollinen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä.

”Sopeutuminen digitalisaation tarjoamiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäymisiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.”

Opetus avainasemassa

Suomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pärjätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi.

”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edistäminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava ovensa yrityksille”, sanoo Aho.

Opetusjärjestelmän kehittäminen ei Ahon mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. Ratkaiseva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin amerikkalaisissa huippuyliopistoissa.

”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden rakentamisen kulttuuri.”

Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväksymään epäonnistumisia ja konkursseja.

”Innovaatioilla on tärkeä rooli. Samalla on ymmärrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää suuria riskejä.”

Esko Aho

LKFTVX20140414124031BKTOSuomen pääministeri
1991 – 1995

Kansanedustaja
1983 – 2003

Keskustan puheenjohtaja
1990 – 2002

Sitran yliasiamies
2004 – 2008

Nokian yhteiskunta-suhteista vastaavajohtaja
2009 – 2012

Senior Fellow
Harvardin yliopiston Kennedy School 2012 –

Hallituksen puheenjohtaja
East Office Business Team for Russia
Suomalais-Venäläinen kauppakamari
Kansainvälisen kauppakamari ICC:n hallituksen jäsen

Kommentoi