Leena Linnainmaa Henkilö

Älkää säännelkö hengiltä

Pykälämyrsky, sääntelytsunami, lupabyrokratia, normiviidakko, säädössuma – näiden sanahirviöiden purkutalkoissa kauppakamarit ovat ahertaneet vuosikausia.
Essi Lindqvist
Keskuskauppakamari
FacebookTwitterLinkedIn

Ylisääntelyn vastaisia joukkoja johtaa väsymätön Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

– Emme me sääntelyä vastusta, mutta hengiltä sääntelyä kylläkin, Linnainmaa sanoo.

Kuten kaikki vaikuttamistyö, ylisääntelyn purku on pitkäjänteistä ja vaativaa työtä. Sitä makeammalta tuntuvatkin saavutukset, joiden eteen on tehty töitä periksi antamatta.

Vaalikevään jälkeen Keskuskauppakamarissa luetaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmaa voittajafiiliksissä; uusi hallitus lupaa purkaa byrokratiaa. Tuore hallitus on kuullut kauppakamarien ja elinkeinoelämän huolen.

Normitalkoisiin täytyy kuitenkin sitoutua tosissaan, eikä aikaa ole tuhlattavaksi.

– Konkreettisiin toimiin investointien sujuvoittamiseksi, työvoiman palkkaamisen helpottamiseksi ja pörssin pelastamiseksi on ryhdyttävä välittömästi, vaatii Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Yhdessä asiassa on edetty ripeästi: kauppakamarien pitkään ajaman kauppojen aukioloaikojen vapauttamista koskevan lakiehdotus on nyt lausuntokierroksella. Kierroksen jälkeen TEM vie ehdotuksen eduskunnan päätettäväksi.

Kauppakamarien On rytminmuutoksen aika -hallitusohjelmatavoitteissa peräänkuulutettiin vähemmän, mutta parempaa sääntelyä. Esimerkiksi kaavoitus sekä rakennus- ja ympäristölupaprosesseja on nopeutettava siirtymällä yhden luukun periaatteeseen, rajattava valitusoikeuksia sekä asetettava lupien käsittelylle ja valitusprosesseille selkeät määräajat.

– Lupaprosessien sujuminen on otettava osaksi johtamista, prosessien kestoa seurattava ja palvelulupauksesta pidettävä kiinni. Nykytilanteessa järjettömintä on, että viranomaiset valittavat toistensa antamista luvista ja käsittelyajat venyvät.

Ylisääntely leikkaa yhteistä kakkuamme

Yritysvaikutusten arviointi on jäänyt sivuseikaksi sääntelysumassa. Lasku lasketaan miljardeissa euroissa, kun yritysten investoinnit seisovat virkamieskäsittelyssä tai valitusprosessissa.

Linnainmaa muistuttaa, että investointieurot ovat pois talouden kierrosta ja työllisyydestä. Eikä Suomella ole varaa tyrehdyttää yritysten laajentamishaluja.

Toinen asia, johon yhteiskunnassamme ole myöskään ole varaa, on hankaloittaa pitkäaikaistyöttömien työllistämistä monimutkaisella tukijärjestelmällä. Hallinnollista taakka onkin kevennettävä ja työllistämistukia kehitettävä yritysten kanssa.

– Järjestelmän kehittämiseen on saatava käyttäjänäkökulma eli on kuunneltava työnantajien asiantuntemusta. Viranomaisnäkökulma ei riitä, vaan lainvalmistelussa on oltava realistinen käsitys yritysten arjesta, Linnainmaa muistuttaa.

Suoranainen sääntelytsunami iski finanssialan toimijoihin ja pörssiyhtiöihin finanssikriisin jälkeen. Ylisääntely näivettää Helsingin pörssiä.

Hallitusohjelman lupauksista huolimatta pörssiyhtiöitä sääntelevän avoimuusdirektiivin muutoksen täytäntöönpanossa hallitus esittää jälleen kerran Suomi-lisää. Hallitus ei myöskään ole ottanut askelia entisen Suomi-lisän poistamiseksi. Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä.

–  Ylisääntelyn seuraukset – Pykälämyrsky vaikeuttaa yritysten toimintaa -raportissamme ehdotimme 15 toimenpidettä pörssiyhtiöiden sääntelytaakan purkamiseksi. Silti pörssiyhtiöitä kurittavia raportointimääräyksiä on tulossa lisää, eikä loppua näy, Linnainmaa huokaa.

Kaikki paha ei tule EU:sta

Julkisessa keskustelussa syntipukin leiman saa usein EU ja sen määräämät direktiivit. On tapana syyttää EU:ta lisääntyvästä sääntelystä, vaikka Suomi voisi aktiivisesti toimien vaikuttaa säännöksiin.

Linnainmaan mielestä EU:n selän taakse meneminen, kun Suomi on itse ollut ensimmäisten joukossa kannattamassa uusia velvoitteita ja byrokratiaa, on epäreilua ja ruokkii EU-vastaista ilmapiiriä perusteettomasti.

– Suomi näyttää ottaneen sen linjan, että Euroopan komission byrokratiaa lisääviä ehdotuksia kannatetaan lähes poikkeuksetta. Poliittista uskallusta ei löydy hallinnollisen taakan purkuun.

– Suomen onkin aktivoiduttava EU-sääntelyn valmistelussa siten, että torjumme kilpailukykyämme haittaavat ja tarpeetonta sääntelyä lisäävät EU-direktiivit. EU:sta tulevan ylisääntelyn torjumisen lisäksi on sanouduttava irti EU-sääntelyn päälle säädettävästä Suomi-lisästä, Linnainmaa vaatii.

Suomen olisi esimerkiksi ajettava EU:ssa vahvasti sitä, että EU keskittää voimavaransa maailmanlaajuisen ja kilpailukykyvaikutuksiltaan tasapuolisen ilmastosopimuksen luomiseen.

Periksi ei anneta

Heitäkin on, jotka lukevat kauppakamarien ylisäätelyteesejä siten, että Suomen elinkeinoelämä haluaa säännöistä vapaan toimintaympäristön. Siitä ei ole kuitenkaan kyse.

– Haluamme sääntelyä, mutta parempaa. Toimiva sääntely on toimivan, tehokkaan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan perusta. Ylisääntely sen sijaan leikkaa yhteistä kakkuamme, kun kasvua ja työllisyyttä edistäviä investointeja ei saada käyntiin.

Vaikka mahdollisuudet hallinnollisen taakan helpottamiseksi ovat otolliset, työlle sääntelysuman karsimisessa ei näy loppua.

– Byrokratian purkutalkoot jatkuvat edelleen, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa lupaa.

Meillä ole varaa nykyiseen tehottomuuteen. Ylisääntelyn purkamisen on muututtava todelliseksi toiminnaksi korulauseiden sijaan.

Kommentoi