Petri Rajaniemi Henkilö

Ylimielisyys käy yritykselle kalliiksi

Jatkuva kyseenalaistaminen on uuden oppimisen, oman toiminnan parantamisen ja muutoksen edellytys. Siksi meidän on opittava sietämään myös kritiikkiä. Liiketoimintakehityksen asiantuntijan Petri Rajaniemen mukaan ylimielisyys yleisin syy, miksi muutokseen herätään organisaatioissa liian myöhään. Se löytyy usein myös epäonnistuneiden muutosprosessien taustalta.
Timo Sormunen
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Moni yritys, yrittäjä, työyhteisö ja työntekijä on joutunut viime vuosina tosissaan miettimään, milloin jatkuva muutostahti hieman helpottaa ja suunta selkiytyy. Alan suosituimpiin asiantuntijoihin ja puhujiin lukeutuvan Petri Rajaniemen mukaan toive on täysin ymmärrettävä, mutta valitettavasti Suomen kokoisessa maassa turha.

– Meitä suomalaisia on lopulta vain viisi miljoonaa ja meidän on pakko sopeutua siihen, että maailma ympärillämme on muuttunut. Olympialaiset Riossa olivat hyvä esimerkki siitä, miten mahdollisuudet ja menestys maailmassa on jaettu uudelleen. Kilpailu kiristyy ja tarvitaan uutta ajattelua, Rajaniemi muistuttaa.

Aito muutoskipinä syntyy muutoskonsultin mukaan vasta sitten, kun siitä koetaan olevan konkreettista hyötyä paitsi yritykselle tai työyhteisölle myös itselle ja oman uran ja osaamisen kehitykselle.

Aito muutoskipinä syntyy, kun siitä koetaan olevan hyötyä paitsi yritykselle, myös oman uran kehitykselle.

– Muutoksen suurin jarru löytyy työyhteisöissä yleensä keskijohdosta, sillä heillä on omalla kohdallaan myös eniten menetettävää. Kriisitilanteessa ylin johto löytää aina uutta työtä, työntekijäporras puolestaan kokee vaikutusmahdollisuuksien puuttuessa mahdolliseksi vain sopeutumisen. Keskijohdolla on sen sijaan voinut olla selkeitä nousujohteisia urasuunnitelmia ja vakaa asema työyhteisössä. Ei sellaisessa tilanteessa halua, että venettä keikutetaan, Rajaniemi muistuttaa.

Terve kritiikki on oiva muutosmoottori

Kokeneen ja varsin monipuolisen uran tehneen työelämän tuntijan puheessa vilahtelevat tämän tästä myös sanat ”ylimielisyys” ja ”nöyryys.”

Ylimielisyys on Rajaniemen mukaan yleisin syy, miksi muutokseen herätään organisaatioissa liian myöhään. Se löytyy usein myös epäonnistuneiden muutosprosessien taustalta.

– Kaikkein pahinta on vakuutella ja uskotella itselleen, että homma hanskataan muita paremmin, koska silloin oppiminen pysähtyy. Tästä löytyy maailmalta ja meiltä Suomestakin varsin surullisia esimerkkejä.

Nöyryys on puolestaan kaikkea muuta kuin nöyristelyä. Se on taitoa tunnistaa oma tehtävänsä ja nähdä itsensä pienenä osana isossa kuviossa. Kun oma mittakaava on realistinen, myös nälkä säilyy ja se ajaa eteenpäin.

Ylimielisyyteen sortuminen on tutkitusti yritykselle vaaran paikka. Siksi se pitäisi yrityksessä vastuuttaa jollekin. Tehtävä on epäkiitollinen, sillä yritystä tai sen johtajaa pitää osata muistuttaa kuolevaisuudesta. Tosin vakanssi on ollut olemassa jo antiikin Rooman aikaan.

– Mitä paremmin yrityksellä menee, sitä tärkeämpää olisi etsiä osaavia kriitikoita, Rajaniemi opastaa.

Johtoportaan arvostelu ei myöskään saisi olla pelkästään hallituksen ja omistajien etuoikeus. Henkilöstön sisältä kumpuavat mielipiteet ovat Rajaniemen mukaan tärkeitä, koska siellä asiat usein tunnetaan käytännön tasolla parhaiten.

– Kriitikkoja ei kannata yhteisissä tilaisuuksissa väheksyä eikä varsinkaan paheksua. Muutosvastarinta on inhimillinen reaktio, joka ärsyttää johtoa. Joskus syynä voi olla työtekijän vilpitön huoli siitä, että ollaan tekemässä yrityksen tulevaisuuden kannalta tyhmää päätöstä. Eikö silloin kannattaisi tarkasti kuunnella, Rajaniemi kysyy.

Uutta oppimalla eteenpäin

Monien silmissä tulevaisuus näyttää juuri nyt harvinaisen usvaiselta ja muutoksen suunta epäselvältä. Kun maailma ympärillä kolhii ja heittelee, on Rajaniemen mukaan hyvä ymmärtää, etteivät vaikeudet johdu pelkästään yrityksen omasta toiminnasta.

”Toimintaympäristöt muuttuvat entistä kiivaammin, eikä kaikki tosiaankaan ole enää kiinni pelkästään omasta paremmuudesta tai huonoudesta.”

Tämän kaiken keskellä ollaankin tiukasti peruskysymysten äärellä: jatkuva kyseenalaistaminen on lopulta uuden oppimisen, oman toiminnan parantamisen ja tätä kautta myös muutoksen edellytys.

– Leo Tolstoi sanoi aikoinaan, että ylimielisyys estää ihmistä toteuttamasta tärkeintä tehtäväänsä – paremmaksi tulemista. Itsensä jatkuva kyseenalaistaminen on oppimisen ensimmäinen askel ja oppiminen puolestaan tärkein keino selvitä maailman muutoksessa. Rehellisyyttä kannattaa kokeilla vaikka sanomalla ääneen, ettei Excelin käyttö suju oikeastaan laisinkaan. Saman salaisuuden jakaa todennäköisesti aika moni muukin työkaveri, Rajaniemi naurahtaa.

Fakta

Future Works Oy:n perustajaosakas, liiketoimintakonsultti ja ammattipuhuja, joka työskentelee yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin kanssa.

Ura

Aiempaa yritystaustaa mm. biotekniikan startupista. Lapsesta asti mukana perheyrityksessä.

Kehittämis- ja johtotehtävissä useissa valtakunnallisissa järjestöissä, viimeksi Suomen Yrittäjissä.

Royal Society of Arts fellow

Syntynyt 1973, kotipaikka Helsinki,
perheessä vaimo ja kolme lasta.

Kommentoi