Kolme kysymystä työ- ja oleskeluluvista Kansainvälisyys, Yritykset

Kolme kysymystä työ- ja oleskeluluvista

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on tarvittavat luvat Suomessa työskentelyyn. Pohjoismaiden, EU-/ETA-maiden ja Sveitsin kansalaiset eivät tarvitse oleskelulupaa Suomeen, muiden maiden kansalaiset tarvitsevat yleensä työntekoon oikeuttavan oleskeluluvan.
Anniina Mandelin
FacebookTwitterLinkedIn

Saako kolmannen maan kansalainen, jolla on Schengen-maan myöntämä oleskelulupa, tehdä työtä myös Suomessa samalla oleskeluluvalla?

Työtä saa tehdä vain siinä valtiossa, joka on oleskeluluvan myöntänyt. Toisen Schengen-valtion myöntämällä oleskeluluvalla saa oleskella Suomessa enintään 90 päivää. Oleskelun kestäessä pidempään tai työntekoa varten on haettava Suomesta työntekoon oikeuttava oleskelulupa. Poikkeuksena tästä ovat tietyt työt, joita voi tehdä ilman oleskelulupaa enintään 90 päivää, kuten marjojen poimija tai tulkki.

Työntekijän oleskelulupa on päättymässä. Voiko hän jatkaa työntekoa, vaikka ratkaisua jatkolupahakemukseen ei olisi vielä tullut edellisen oleskeluluvan päätyttyä?

Jos työntekijällä on oleskelulupa työnteon perusteella tai muu oleskelulupa, joka oikeuttaa työntekoon, voi hän jatkaa työskentelyään edellisen lupansa oikeuttamassa työssä jatkolupahakemuksen käsittelyn ajan, kunhan jatkolupahakemus on laitettu vireille ennen edellisen luvan päättymistä.

Millaisen oleskeluluvan tarvitsee yrityksen ulkomaalainen ylimmän tai keskijohdon tehtävissä toimiva johtaja?

Yrityksen ylimmän tai keskijohdon tehtäviä varten tarvitaan oleskelulupa, joka on myönnetty erikseen tiettyä työtehtävää varten. Maahanmuuttovirasto tekee ratkaisun ilman työ- ja elinkeinotoimiston osapäätöstä, saatavuusharkintaa. Edellytyksenä on, että yritys on sekä henkilöstömäärältään että liikevaihdoltaan suuri yritys, jossa on selkeästi ylin ja keskijohto eikä henkilöön voi soveltaa Suomen työaikalakia, kuten osakeyhtiön toimitusjohtaja.

Kommentoi