tuotannollisilla ja taloudellisilla irtisanomisperusteilla, perhevapaalla, opintovapaalla tai vuorotteluvapaalla, rekrytoinnissa, täytyykö työtä tarjota ensin jo työsuhteessa olevalle Neuvontapalvelut

Kesäkuun alussa astuu voimaan lakimuutoksia vaihtelevan työajan työsopimuksiin

Työsopimuslakiin, työaikalakiin ja työttömyysturvalakiin tulee 1.6.2018 muutoksia, joiden tavoitteena on parantaa vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden asemaa.
Kati Mattinen
FacebookTwitterLinkedIn

Vaihtelevaa työaikaa koskeva ehto

Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan työaikajärjestelyä, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä taikka työaikajärjestelyä, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä erikseen kutsuttaessa.

Vaihtelevasta työajasta ei saa sopia työnantajan aloitteesta, jos työnantajan sopimuksella katettava työvoimatarve on kiinteä. Vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta myöskään sopia pienemmäksi kuin mitä työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneiltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työnantajan todellista työvoiman tarvetta, työnantajan pitää työntekijän pyynnöstä neuvotella työaikaehdon muuttamisesta todellista tarvetta vastaavaksi. Neuvottelut asiasta täytyy käydä kohtuullisessa ajassa, ja työntekijä saa käyttää niissä avustajaa. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan pitää esittää kirjallisesti asialliset perusteet sille, miten työaikaehto vastaa edelleen työvoimatarvetta.

Työnantajalla on yleensä velvollisuus antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen olennaisista ehdoista. Työnantajan aloitteesta tehdyn vaihtelevan työajan sopimuksen osalta selvityksestä tulee käydä työajan vaihteluvälin lisäksi ilmi, missä tilanteissa ja missä määrin työnantajalle syntyy työvoimatarvetta.

Sairausajan palkka

Vaihtelevaa työaikaa tekevien työntekijöiden oikeus sairausajan palkkaan turvataan nimenomaisella säännöksellä. Oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyysaikaan kohdistuva työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu tai olosuhteisiin nähden voidaan pitää muuten selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä.

Sairausajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla, jos työntekijän kanssa on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on sairausajan alkua viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuksia, joissa kiinteäksi työajaksi on sovittu kahdeksan tuntia viikossa tai vähemmän.

Irtisanomisajan palkka

Jos työnantajan vaihtelevaa työaikaa tekevälle työntekijälle irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuus ei kuitenkaan koske alle kuukauden kestänyttä työsuhdetta.

Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavasti myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

Työntekijän suostumus lisätyöhön

Vaihtelevaa työaikaa tekevä työntekijä ei voi enää antaa rajoituksetonta lisätyösuostumusta esimerkiksi työsopimuksessa. Työvuoroluetteloon merkityn työn lisäksi lisätyötä saadaan teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten tai lyhyehköksi ajaksi kerrallaan antaman suostumuksen perusteella.

Työvuoroluettelo

Jos työnantaja haluaa merkitä vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle työvuoroja, jotka ylittävät työsopimuksessa sovitun vähimmäistyöajan, työntekijälle on varattava tilaisuus ilmoittaa määräaikaan mennessä, missä määrin ja millä edellytyksillä hän voi ottaa työtä vastaan. Määräaika ei saa olla aikaisemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista.

Työttömyysturva

Henkilöllä katsotaan olevan pätevä syy erota työstä muun muassa silloin, jos työtä ei ole 12 kalenteriviikon aikana välittömästi ennen irtisanoutumista ollut tarjolla siten, että työtä voitaisiin lukea hänen työssäoloehtoonsa, eikä työsopimuksessa ole sovittu säännöllisestä työn tekemisestä. Vastaavasti pätevänä syynä työstä kieltäytymiseen pidetään muun muassa sitä, että työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, jos kokoaikatyön palkka ei ole vähintään työssäoloehdon mukainen, eli 1189 euroa vuonna 2018.


Lue myös:

Työntekijän alisuoriutuminen – kun työ ei luista

Työntekijän alisuoriutuminen – Kun työ ei luista