indemnity, vahingonkorvauksen, kauppalain, vastuutaho, kolmannen osapuolen, korvausvaatimuksiin, indeminity-ehto ehto Neuvontapalvelut

Kolme kysymystä omistuksenpidätysehdosta

Mikä on omistuksenpidätysehto? Kuinka siitä sovitaan ja miten se turvaa?
Marko Silen
FacebookTwitterLinkedIn

Mikä on omistuksenpidätysehto?

Tyypillinen omistuksenpidätysehdon teksti on myyntiehtojen lause, jossa omistusoikeus pidätetään myyjälle kunnes koko kauppahinta on maksettu.

Sekä kansallinen että kansainvälinen kauppalaki lähtee siitä, että tavaran omistusoikeus siirtyy normaalisti ostajalle hallinnan luovutuksen yhteydessä – ellei toisin sovita. Tämä tarkoittaa sitä, että ostaja saa tavaraan omistusoikeuden ja voi määrätä siitä, vaikka kauppahintaa ei olisikaan maksettu. Omistuksenpidätysehdolla voidaan siten estää omistusoikeuden siirtyminen ostajalle. Ehdolla pyritään turvaamaan myyjän asemaa esimerkiksi ostajan mennessä konkurssiin. Jos ehtoa ei ole, ostajan joutuessa konkurssiin, jää tavara ostajan konkurssipesään.

Kuinka ehto sovitaan?

Omistuksenpidätysehtoa ei voi määrätä yksipuolisesti. Siten pelkkä merkintä esimerkiksi laskussa ei riitä. Ehdosta on syytä sopia nimenomaisesti ja samanaikaisesti, kun päätetään muistakin kaupanehdoista. Sanamuoto voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: ”Omistusoikeus kaupan kohteeseen kuuluu myyjälle, kunnes koko kauppahinta on maksettu eikä velallisella ole oikeutta luovuttaa omaisuutta edelleen, liittää sitä muuhun omaisuuteen tai muutoin määrätä omaisuudesta omistajan tavoin”.

Kuinka pitkälle ehto turvaa?

Omistuksenpidätysehto antaa suojaa etenkin sellaisille kaupankohteille, jotka jäävät ostajayrityksen käyttöön, esimerkiksi työkoneiksi. Tavaroille, jotka liitetään toisiin esineisiin (esimerkiksi rakennustarvikkeet), ehto ei yleensä anna suojaa. Omistuksenpidätysehto soveltuu huonosti myös kohteisiin, jotka tyypillisesti luovutetaan nopeasti eteenpäin (olipa ostajalla tähän oikeutta tai ei).

 

 

Kolme kysymystä omistuksenpidätysehdosta 1

Tietosuojaohjeita henkilöiden profiloinnista ja
automaattisesta markkinoinnista

EU:n tietosuojaviranomaisista koostuva WP29-työryhmä on julkaissut päivitettyjä ohjeita EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta. Ohjeet koskevat henkilötietojen tietoturvaloukkauksista ilmoittamista sekä automatisoitua päätöksentekoa ja profilointia.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus alkaa

Ympäristöministeriö on käynnis­tänyt maankäyttö- ja rakennuslain kokonais­uudistuksen valmistelun. Valmistelua vetää parlamentaarinen työryhmä.

Kiinnostaako lohkoketjuteknologia?

Komissio on käynnistänyt EU:n lohkoketjuteknologian seurantakeskuksen ja foorumin (EU Blockchain Observatory and Forum). Seurantakeskuksen ja foorumin avulla tuodaan esiin lohkoketjuteknologian keskeisiä uutuuksia, tuetaan eurooppalaisia toimijoita ja lisätään eurooppalaista yhteistyötä useiden lohkoketjutoimintaan osallistuvien sidosryhmien välillä.

Jatkossa kiinteistö voi ulottua maanpinnan ala- ja yläpuolelle

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen kolmiulotteisia kiinteistöjä (3D) koskevaksi lainsäädännöksi. Perinteinen kaksiulotteinen (2D) kiinteistö kuitenkin säilyisi pääsääntönä jatkossakin. Esityksen tavoitteena on muuttaa lainsäädäntöä siten, että uuden kolmiulotteisen kiinteistön muodostaminen maanpinnan ala- ja yläpuolelle olisi asemakaava-alueella mahdollista. Lakien on määrä tulla voimaan 1. elokuuta 2018.

Tulossa – IT-2018 ehdot

Helmikuussa julkaistaan uudet IT-2018 ehdot, joissa on pyritty huomioimaan tietosuoja-asetuksen edellyttämät muutokset. Samaan aikaan ehtojen käyttöohjeita ollaan uudistamassa hyödyntäen legal designia eli sopimusmuotoilua.

Sähköinen osakehuoneistorekisteri käyttöön vuonna 2019

Vuodesta 2019 alkaen asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt voivat siirtää osakeluettelonsa osakehuoneistorekisteriin ja samalla luopua velvoitteesta osakeluettelon ylläpitoon. Siirron edellytyksenä on, että yhtiön edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla.

Tekstit koonnut
Marko Silen
johtaja

Kommentoi