Neuvontapalvelut

Kolme kysymystä vuorotteluvapaasta

Vuorotteluvapaalaki muuttui viime syyskuun alussa. Jos vuorottelija on aloittanut vapaan syyskuuta, sovelletaan kuitenkin vanhoja lain säännöksiä. Samoin toimitaan, jos vuorottelusopimus on tehty ennen muutosten voimaantuloa ja vuorotteluvapaa alkaa viimeistään 31.12.2014.
Reetta Riihimäki, lakimies
FacebookTwitterLinkedIn

Kuinka pitkää työhistoria vuorottelijalla on oltava?

Vuorottelijalta edellytetään vähintään 16 vuoden työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Työssäoloaika lasketaan työntekijän työeläkkeen alaisten ansioiden perusteella. Työssäoloajasta enintään neljännes voi olla työhön rinnastettavaa aikaa, jollaisena huomioidaan muun muassa äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet sekä ase- ja siviilipalvelusaika. Työhistoriaan luetaan tietyin edellytyksin ulkomaantyö muun muassa toisessa EU-valtiossa.

Edellytetäänkö vuorottelijalta tiettyä ikää?

Vuorottelijalle on nyt säädetty yläikäraja. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden jälkeen, jonka aikana työntekijä saavuttaa työntekijän eläkelakien mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan vähennettynä kolmella vuodella. Tällä hetkellä vuorottelijan yläikäraja on 60 vuotta vanhuuseläkkeen alaikärajan ollessa 63 vuotta. Vuorotteluvapaan yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin.

Mitä vaatimuksia vuorotteluvapaan sijaiselle on säädetty?

Sijaiseksi tulee palkata henkilö, joka on ollut työttömänä vuorotteluvapaata edeltäneiden 14 kuukauden aikana vähintään 90 kalenteripäivää ja välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Sijaiseksi voidaan kuitenkin palkata alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi tai työtön työnhakija, joka vuorotteluvapaan alkaessa on alle 25 tai yli 55-vuotias, vaikka taustalla ei olisi pitkää työttömyyttä.

Kommentoi