Työnantajan järjestämä työterveyshuolto
Neuvontapalvelut

Kolme kysymystä vuosilomasta

Vuosilomalaki muuttui 1.4.2016. Muutoksia tuli säännöksiin, jotka koskevat vuosiloman kertymistä perhevapaan aikana sekä työkyvyttömyyttä vuosiloman alettua.
Kati Mattinen, lakimies
FacebookTwitterLinkedIn

Miten vuosiloman kertyminen muuttui perhevapaan osalta?

1.4.2016 alkaen työssäolon veroista aikaa äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan ajalta on synnytystä tai adoptiota kohden vain kuusi kuukautta eli 156 arkipäivää. Siten äidille voi kertyä lomaa äitiys- ja vanhempainvapaalta yhteensä enintään 156 arkipäivältä, ja isälle isyys- ja vanhempainvapaalta yhteensä enintään 156 arkipäivältä. 35 tunnin ansaintasäännön piirissä vastaava aika on 182 kalenteripäivää. Säännöstä ei sovelleta ennen 1.4.2016 kertyneisiin vuosilomiin eikä silloin, jos kyseisen lapsen osalta perhevapaa on alkanut ennen 1.4.2016, vaan silloin työssäolon veroista aikaa on äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa kokonaisuudessaan.

Miten muutos vaikuttaa vuosilomakustannuskorvaukseen?

Työnantaja saa Kelasta vuosilomakustannuskorvausta vastaavasti vain lakisääteisen vuosiloman osalta.

Miten vuosiloman siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi vuosiloman jo alettua muuttui?

1.4.2016 lähtien jos työkyvyttömyys alkaa vuosiloman tai sen osan aikana, työntekijällä on pyynnöstä oikeus saada siirrettyä vain kuusi lomapäivää ylittävät työkyvyttömyyspäivät. Omavastuupäivät eivät saa kuitenkaan vähentää työntekijän oikeutta neljän viikon vuosilomaan. Täyttä kuuden päivän omavastuuta sovelletaan siten vain, jos työntekijälle on kertynyt täysi viiden viikon vuosiloma, ja esim. 26 lomapäivän kertymällä omavastuu voi olla kaksi päivää. Päiviä tulee seurata lomanmääräytymisvuosikohtaisesti. Muutos koskee myös ennen 1.4.2016 kertyneitä vuosilomia.

Kommentoi