liikesalaisuus, liikesalaisuuslaki, sääntely, oikeudettomasti, seuraamuksista, työsopimuslaissa Neuvontapalvelut

Liikesalaisuuslaki suojaa kriittisiä tietoja

Tiedon määrä yhteiskunnassa on kasvanut digitaalisuuden myötä. Tiedon merkitys liiketoiminnassa on myös kasvanut ja tieto on monelle yritykselle keskeisin kilpailuvaltti.
Mika Lahtinen
FacebookTwitterLinkedIn

Usein yrityksen hallussa oleva tieto on sellaista, jota kilpailijoilla ei ole ja jota on tarpeen suojata. Tietojen suojaamisessa tärkeitä tekijöitä ovat tietoturvan lisäksi organisaation toimintatavat ja salassapitosopimukset. Tieto voi olla liikesalaisuus ja liikesalaisuuksia suojataan myös lainsäädännössä.

Liikesalaisuuksia koskeva sääntely

EU:ssa on olemassa liikesalaisuusdirektiivi, joka on Suomessa saatettu voimaan liikesalaisuuslailla. Laki tuli voimaan 15.8.2018. Samalla moneen muuhun lakiin tehtiin muutoksia ja esimerkiksi sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetusta laista poistettiin liike- ja ammattisalaisuuksia koskeva sääntely. Monessa muussa laissa – kuten esimerkiksi työsopimuslaissa – on edelleen liikesalaisuuksia koskevia säännöksiä, mutta liikesalaisuuden käsite on yhdenmukaistettu viittauksilla liikesalaisuuslakiin. Rikoslaissa on edelleen oma liikesalaisuuksiin liittyvä sääntelynsä.

Sääntelystä huolimatta salassapitosopimuksilla on edelleen tärkeä merkitys liikesalaisuuksien suojan täydentäjinä.

Liikesalaisuuden käsite

Liikesalaisuutta ei rikoslakia lukuun ottamatta ole aiemmin täsmällisesti määritelty. Liikesalaisuuslain mukaan liikesalaisuudella tarkoitetaan tietoa:

  1. joka ei ole kokonaisuutena tai osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä tällaisia tietoja tavanomaisesti käsitteleville henkilöille yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa;
  2. jolla a kohdassa tarkoitetun ominaisuuden vuoksi on taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa; ja
  3. jonka laillinen haltija on ryhtynyt kohtuullisiin toimenpiteisiin sen suojaamiseksi.

Edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Tärkeää on myös, että liikesalaisuuden haltijalla on salassapitotahto ja -intressi ja tieto on esimerkiksi säilytetty turvallisesti ja merkitty salaiseksi. Liikesalaisuuden osalta voi myös arvioida sitä, haittaisiko tiedon julkitulo.

Tyypillisiä esimerkkejä liikesalaisuuksiksi katsottaviksi tiedoiksi ovat sopimukset, henkilötiedot, asiakastiedot, tuotetiedot, tuotekehitystiedot, kaavat, reseptit, suunnitelmat, yrityskauppatiedot, hinta- ja hinnoittelutiedot, mallit, markkinatieto, kilpailijatieto, liiketoiminnan yksityiskohdat, yhteistyöhankkeet, tekniset tiedot, menetelmät, know-how, rekrytointitiedot, testitulokset sekä valmistustiedot.

Liikesalaisuuden oikeudeton hankkiminen ja käyttäminen

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia. Liikesalaisuuden hankkiminen on oikeudetonta, jos se tapahtuu mm. anastamalla tai luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä, havainnoimalla tai muutoin käsittelemällä sellaisia liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja, jotka sisältävät liikesalaisuuden, tai joista liikesalaisuus voidaan johtaa.

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on hankkinut liikesalaisuuden oikeudettomasti edellä tarkoitetulla tavalla.

Liikesalaisuutta ei saa palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta toisen palveluksessa ollessaan.

Liikesalaisuutta ei saa oikeudettomasti käyttää tai ilmaista se, joka tietää tai jonka pitäisi tietää, että liikesalaisuus on saatu suoraan tai välillisesti siltä, joka on oikeudettomasti käyttänyt liikesalaisuutta tai ilmaissut sen.

Liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuotanto, tarjoaminen ja saattaminen markkinoille sekä liikesalaisuutta loukkaavien tuotteiden tuonti, vienti ja varastointi tällaisia tarkoituksia varten katsotaan liikesalaisuuden oikeudettomaksi käyttämiseksi, jos henkilö tietää tai hänen pitäisi tietää, että kysymys on liikesalaisuutta loukkaavasta tuotteesta.

Seuraamuksista

Tuomioistuin voi antaa liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta kieltoja ja määräyksiä sille, joka on hankkinut tai ilmaissut tai käyttänyt liikesalaisuuden laittomasti. Tuomioistuin voi:

  • kieltää ryhtymästä liikesalaisuutta loukkaavaan tekoon tai jatkamasta tai toistamasta liikesalaisuutta loukkaavaa tekoa
  • määrätä vetämään liikesalaisuutta loukkaava tuote pois markkinoilta tai määrätä se muutettavaksi tai hävitettäväksi tai
  • määrätä kokonaan tai osittain tuhoamaan liikesalaisuuden sisältävät tai sen käsittävät asiakirjat, esineet, materiaalit, aineet tai sähköiset tiedostot tai luovuttamaan ne kokonaan tai osittain liikesalaisuuden haltijalle.

Tuomioistuin voi lisäksi määrätä käyttökorvauksen maksamisesta liikesalaisuuden haltijalle loukkaustapauksissa.

Liikesalaisuuden haltija voi lisäksi olla oikeutettu hyvitykseen ja vahingonkorvaukseen liikesalaisuuden loukkauksesta.


Lue myös:

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset

Kilpailukielto- ja salassapitosopimukset

 

Kesäkuun alussa astuu voimaan lakimuutoksia vaihtelevan työajan sopimuksiin

Kesäkuun alussa astuu voimaan lakimuutoksia vaihtelevan työajan työsopimuksiin

Kommentoi