yrityksen vastuuhenkilöt, henkilökohtaiset tiedot, yritysluottotiedot, ref-tieto Neuvontapalvelut

Reklamaatioajasta – älä jätä valitustasi viime tinkaan!

Kun ostaja havaitsee ostamassaan tuotteessa tai palvelussa virheen, on ostajalla velvollisuus reklamoida asiasta myyjälle.
Marko Silen
FacebookTwitterLinkedIn

Jos ostaja laiminlyö reklamaation tekemisen tai tekee sen liian myöhään, menettää se oikeutensa vedota virheeseen. Virhe havaitaan yleensä vastaanottotarkastuksessa, jonka ostaja on velvollinen tekemään niin pian kuin mahdollista saatuaan myyjän suorituksen. Yleensä reklamaatiossa esitetään omat vaatimukset sopimusrikkomuksen osalta. Mahdollista on tehdä myös ns. neutraali reklamaatio, jossa ainoastaan ilmoitetaan sopimusrikkomuksesta ja pidätetään oikeus vaatimusten esittämiseen myöhemmin. Reklamaatio on hyvä tehdä todisteellisesti, jotta myöhemmin pystytään osoittamaan milloin reklamaatio on tehty. Sähköpostikin riittää jos myyjä vastaa reklamaatioon.

Reklamaatioaika voi olla yllättävän lyhyt

Reklamaatiosta ja reklamaatioajasta on säädöksiä useissa laeissa, sopimusehdoissa ja siitä voidaan myös sopia kaupan osapuolten kesken erikseenkin. Reklamaatiosta säätävät esimerkiksi kansallinen – ja kansainvälinen kauppalaki, maakaari, asuntokauppalaki, oikeustoimilaki ja tiekuljetussopimuslaki. Useimmiten laeissa käytetään reklamaatioajasta ilmausta ”kohtuullisessa ajassa”, ”ilman aiheetonta viivästystä” tai ”viipymättä”. Kansainvälisessä kauppalaissa ja kuljetusoikeudessa voi olla ehdottomia takarajoja tai minimiaikoja reklamaatioille. Kansainvälisessä kauppalaissa on kansallisesta laista poiketen ehdoton kahden vuoden aikaraja reklamoinnille.

Seuraavassa käydään läpi muutamia esimerkkitapauksia suomalaisesta oikeuskäytännöstä siitä mikä on kohtuullinen reklamaatio aika.

Rakennuselementtien kaupassa ostaja tarkasti kakkoslaatua olevat tavarat vasta noin kuukauden kuluttua toimituksesta ja reklamoi virheistä. Hovioikeus katsoi että alalla vallitseva käytäntö edellytti reklamaatiota 1-2 viikossa ja reklamaatio tehtiin siten myöhässä.

Ohjelmistojen toimitusta koskevassa kaupassa ostaja reklamoi kahden kuukauden päästä toimituksesta. Hovioikeus katsoi reklamoinnin tapahtuneen myöhässä.

Kenkien toimitusta koskevassa riidassa ostaja reklamoi 19 päivän kuluttua toimituksesta. Sopimuksessa oli sovittu seitsemän päivän ”muistutusajasta”. Hovioikeus katsoi reklamaation tapahtuneen myöhässä.

Oikeuskäytännössä on voitu katsoa reklamaatioajan olevan erityisissä olosuhteissa vieläkin edellä esitettyjä aikoja lyhyemmän. Hovioikeus katsoi tapauksessa jossa saksalainen myyjä oli tuonut suomalaiselle ostajalle käytetyn kuorma-auton ja aggregaatteja että tavara olisi tullut tarkastaa heti ja tarvittaessa reklamoida välittömästi. Hovioikeus perusteli tätä sillä että laitteet olivat käytettyjä, myyjällä ei ollut liikepaikkaa Suomessa ja molemmat kaupan osapuolet olivat läsnä luovutuksessa.

Edellä esitetyt tapaukset korostavat sitä, että ostajan on tehtävä reklamaatio mahdollisimman pikaisesti havaittuaan virheen. Tavara tai palvelu on myös tarkastettava heti kun se on mahdollista. Oikeuskäytännössä on edelleen katsottu että reklamaatioksi ei riitä että ostaja ilmoittaa yleisluontoisesti olevansa tyytymätön toimitukseen, vaan myyjän on saatava tietää missä suhteessa tuote ostajan käsityksen mukaan poikkeaa sovitusta. Eli virhe tulisi yksilöidä riittävästi reklamaatiossa.

Kommentoi