lääkärikäynnit, lääkärintarkastus, Lakisääteiset lääkärintarkastukset, joukkorokotukset ja seulontatutkimukset, Työhöntulotarkastukset, kausi-influenssarokotuksiin, Äkillinen hammassairaus, lääkärintodistusta, lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta, mammografiaseulonta ja papakoe, Lakisääteiset, lääkärikäynti Neuvontapalvelut, Yritykset

Työntekijän lääkärikäynnit – ovatko työaikaa, maksetaanko palkkaa?

Työntekijän lääkärikäynnit aiheuttavat aika-ajoin päänvaivaa työnantajille. Saako lääkäriajan varata työajalle, maksetaanko siltä ajalta palkkaa ja niin edelleen. Epäselvyydet johtuvat osin siitä, että on olemassa monenlaisia lääkärikäyntejä ja monenkirjavia käytäntöjä työpaikoilla.
Kirsi Parnila
FacebookTwitterLinkedIn

Lääkärikäynnit voivat olla lakisääteisiä, työehtosopimuksen edellyttämiä, työnantajan määräämiä ja työntekijän itse itselleen varaamia. Jotta sekaannuksilta vältyttäisiin ja tasapuolinen kohtelu toteutuisi, työnantajan on suositeltavaa ohjeistaa menettelytavat lääkärikäyntien osalta. Ennen kuin voidaan ohjeistaa, on tiedettävä, miten.

Työntekijän selvitys- ja ilmoittamisvelvollisuus

Pääsääntöisesti työnantaja voi ohjeistaa, että työntekijän tulee varata lääkärin vastaanottoaika työajan ulkopuolelle tai vapaapäivälle. Tavallisesti työntekijä voi varata työajalle osuvan vastaanottoajan vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (noin viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän voidaan edellyttää esittävän selvityksen siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoaikaa työajan ulkopuolelle. Lisäksi selvitys voidaan edellyttää siitä, kuinka kauan lääkärintarkastus kohtuullisine matka- ja odotusaikoineen kesti.

Työntekijän on luonnollisesti ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle tämän ohjeiden mukaisesti.

Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. Tarkoitus on, että työntekijä käyttää ensi sijassa työterveyslääkärin palveluita tai oman paikkakuntansa lääkäripalveluja.

Lähtökohtaisesti lääkärikäynti on työntekijän omaa aikaa – ei siis työaikaa, koska työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä lääkärikäynnin aikana, eikä yleensä edes työpaikalla. Merkitystä ei ole sillä, onko kyse lakisääteisestä vai muusta tarkastuksesta. Työneuvosto on lausunnossaan 1201―87 katsonut, ettei pakolliseen kuulontutkimukseen kulunutta aikaa ollut luettava työaikaan.

Kuulontutkimus tehtiin työnantajan terveysasemalla työntekijän työtuntijärjestelmän mukaisena säännöllisenä työaikana.

Myöskään palkkaa ei makseta poissaolon ajalta kuin poikkeuksellisissa tilanteissa. Pääsääntöisesti lakisääteisten ja työnantajan määräämien lääkärintarkastusten ajalta palkanmaksuvelvollisuus on ja muiden osalta ei, jollei työehtosopimus muuta määrää tai työpaikalla ole muuta sovittu.

Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Lakisääteiset, työsuhteen alussa ja määräajoin tehtävät terveystarkastukset perustuvat tavallisesti erilaisiin altisteihin kuten melu, eräät kemikaalit ja yötyö, joista on todettu olevan erityistä haittaa terveydelle. Lakisääteisten terveystarkastusten tarve ja kohderyhmä perustuvat työpaikkaselvityksen tuloksiin ja johtopäätöksiin. Tässä tarkoitettuja lakisääteisiä lääkärintarkastuksia eivät ole yrityksen vapaaehtoiseen työterveyshuoltoon kuuluvat työhöntulotarkastukset tai määräaikaistarkastukset.

1. Nuoret työntekijät

Pakollinen lääkärintarkastus voi perustua lakiin nuorista työntekijöistä, jonka mukaan (muissa kuin kevyissä toimistotöissä) ennen työsuhteen alkamista tai kuukauden kuluessa sen alkamisesta on alle 18-vuotiaalle nuorelle työntekijälle toimitettava terveystarkastus työnantajan kustannuksella. Niin ikään pakollisesta lääkärintarkastuksesta määrätään säteilylaissa ja tartuntatautilaissa.

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset

Työsopimuslain mukaan työnantajan on korvattava raskaana olevalle työntekijälle synnytystä edeltävistä lääketieteellisistä tutkimuksista aiheutuva ansionmenetys. Edellytyksenä on, että työntekijä ei ole saanut vastaanottoaikaa työajan ulkopuolella.

Työntekijän on pyynnöstä esitettävä työnantajalle selvitys tutkimuksen liittymisestä raskauteen sekä sen suorittamisen välttämättömyydestä työaikana.

Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan sekä lääkärin että muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta taikka tällaiseen tutkimukseen perustuvan laboratorio- tai muun vastaavan kokeen suorittamista, joka perustuu lääketieteelliseen selvitystarpeeseen raskaana olevan työntekijän taikka sikiön terveydentilasta. Niin ikään äitiysneuvolassa suoritettavia tutkimuksia voidaan niiden luonne ja tarkoitus huomioon ottaen pitää sellaisina raskaana oleviin työntekijöihin kohdistuvina lääketieteellisinä tutkimuksina, joiden osalta ansionmenetys on korvattava.

3. Kunnan järjestämät joukkorokotukset ja seulontatutkimukset

Tartuntatautilain mukaan kunnan on järjestettävä rokotuksia ja terveystarkastuksia tartuntatautien ehkäisemiseksi. Kunnan tulee niin ikään järjestää asukkailleen seulontatutkimuksia, joita ovat mm. mammografiaseulonta ja papakoe.

Rokotukset ja seulonnat järjestetään yleensä niin, että niissä käyminen on mahdollista muuna kuin työaikana. Jos sitä ei kuitenkaan voida suorittaa työajan ulkopuolella, työnantaja maksaa palkan siihen käytetyltä säännölliseltä työajalta. Työntekijä on työnantajan vaatiessa velvollinen toimittamaan selvityksen siitä, ettei vastaanottoaikaa ole saanut työajan ulkopuolelle.

Työnantajan järjestämät muut kuin lakisääteiset lääkärintarkastukset

1. Työhöntulotarkastukset

Työnantaja voi halutessaan järjestää työterveyshuoltosopimukseen liittyviä vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Tällaisia voivat olla esimerkiksi työhöntulotarkastukset. Työnantaja korvaa lääkärintarkastuksesta ja siihen liittyvistä laboratoriotutkimuksista aiheutuvat kustannukset.

Näiden tarkastusten osalta työnantajalla ei ole lakisääteistä palkanmaksuvelvollisuutta eikä lääkärissäkäyntiä lueta työajaksi, jos tarkastusta ei voida järjestää työajan ulkopuolella. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus perustuu aina sovellettavan työehtosopimuksen määräyksiin tai työnantajan omaan käytäntöön. Työnantaja voi luonnollisesti hyväksyä käytännön tai työpaikalla voidaan sopia, että työterveyslääkärillä voidaan käydä työajalla.

2. Määrävuositarkastukset

Työterveyshuoltosopimukseen voidaan liittää myös vapaaehtoisia määrävuositarkastuksia. Näiden osalta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta ja työnantaja voi määrätä kyseiset käynnit suoritettaviksi työajan ulkopuolella.
Sama pätee esimerkiksi työnantajan tarjoamiin kausi-influenssarokotuksiin.

3. Työnantajan määräämä lääkärintarkastus

Tilanteessa, jossa työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, hänet voidaan osoittaa toisen lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja maksaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kulut kuten lääkärinpalkkion ja välttämättömät matkakustannukset. Jos työntekijä kieltäytyy menemästä työnantajan osoittaman lääkärin tarkastukseen, hänellä ei vallitsevan oikeuskäytännön mukaan ole oikeutta sairausajan palkkaan (TT:1987-4).

Muut lääkärikäynnit

Muita lääkärikäyntejä ovat esimerkiksi työntekijän itse itselleen varaamat lääkärintarkastusajat. Näiden osalta työnantajalla ei ole lain mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ja lähtökohtaisesti aika voidaan ohjeistaa varattavaksi työajan ulkopuolelle. Työehtosopimusten mukaan sen sijaan työnantaja voi joutua maksamaan ansionmenetyksen lääkärikäynnin ajalta, jos kysymyksessä on äkillinen sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen.

Terveydenhoitoon liittyvien toimenpiteiden ajalta ansionmenetyskorvausta ei suoriteta yleensä myöskään työehtosopimusten perusteella. Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa esimerkiksi fysikaalisen hoidon ajalta paitsi, jos työntekijä on samanaikaisesti työkyvytön.

Korvattavia eivät myöskään ole lääkärintarkastukset, joiden päätarkoituksena on todistuksen hankkiminen esimerkiksi ajokorttia varten.

Äkillinen hammassairaus voi vaatia hoitoa samana päivänä tai saman työvuoron aikana, jolloin ansionmenetys korvataan hoitotoimenpiteen ajalta. Korvauksen edellytyksenä on, että työntekijä ei saa aikaa varattua työajan ulkopuolelta ja työkyvyttömyys sekä hoidon kiireellisyys osoitetaan hammaslääkärin antamalla todistuksella.

Kommentoi