työaikalakiin, uusi työaikalaki, työaikaa, työaika, työaikalain, työaikasaldo, työaikansa työaikapankki, työaikapankista, työaikapankissa, työaikapankkiin, joustotyöaika, työaikamuoto, työaikaehdoista, joustotyöaikaa, Neuvontapalvelut

Valmiina uuteen työaikalakiin

Ensi vuoden alussa on tulossa voimaan uusi työaikalaki, joten nyt alkaa olla aika valmistautua tuleviin muutoksiin. Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi keskeisimpiä muutoksia.
Kati Mattinen
FacebookTwitterLinkedIn

Työaikaa ei enää jatkossa sidota samalla tavalla paikkaan kuin aikaisemmin, ja työaikaa on yleensä myös esimerkiksi työntekijän etätyö kotona. Matkustusaika ei ole edelleenkään työaikaa kuin poikkeustapauksissa, mutta työnantajaa muistutetaan työturvallisuuslain mukaisesta velvollisuudestaan huolehtia siitä, että työntekijä ei työmatkailun vuoksi kuormitu liikaa. Jaksotyön käyttöala laajenee, ja yötyön rajoitukset koskevat vain säännöllisesti tehtävää yötyötä.

Liukuva työaika

Jos työpaikalla on käytössä liukuva työaika, olisi hyvä sopia henkilöstön kanssa mahdollisista muutoksista pelisääntöihin ennen vuodenvaihdetta. Uuden työaikalain mukaan liukuma-aika saa olla enintään neljä tuntia, joten työntekijä voi tehdä liukuman rajoissa jatkossa 12 tunnin mittaisen työpäivän. Työntekijän työaikasaldo ei saa yrittää 60:tä tuntia neljän kuukauden mittaisen seurantajakson päättyessä, eikä miinussaldoja saa olla yli 20:tä tuntia. Työntekijä voi siten kerryttää välillä enemmänkin plussasaldoja, kunhan ne tasoittuvat enintään 60 tuntiin seurantajakson lopussa. Valtakunnallisella työehtosopimuksella voidaan sopia toisin enimmäiskertymästä tai seurantajakson pituudesta.

Joustotyöaika

Joustotyöaika on uuden työaikalain mukainen uusi työaikamuoto. Se mahdollistaa nykyistä enemmän liikkumavaraa erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä. Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat halutessaan sopia kirjallisesti joustotyöaikaa koskevasta työaikaehdosta, jos vähintään puolet työntekijän työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta hän saa itse päättää. Joustotyöajassa ei lisätä työntekijän työaikaa, mutta hän saa itse päättää, milloin ja missä työnsä tekee. Työnantaja ja työntekijä sopivat, minä viikonpäivinä työtä saa tehdä. Voidaan sopia, että työpäivät saavat sijoittua esimerkiksi maanantaista perjantaihin, maanantaista lauantaihin tai maanantaista sunnuntaihin. Työntekijän tulee kuitenkin saada viikkoleponsa, joten viikossa tulee olla vapaapäivä. Voidaan myös sopia tietystä kiinteästä työajasta, esimerkiksi tietystä viikonpäivästä, kunhan työntekijä saa päättää työajan sijoittumisesta vähintään puolen työaikansa osalta. Viikoittainen säännöllinen työaika voi olla joustotyöajassa keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työntekijän tulee toimittaa työnantajalleen vähintään palkanmaksukausittain luettelo tekemistään työtunneista siten, että siitä ilmenevät viikoittainen työaika ja vapaa-aika.

Työaikapankki

Aiemmin vain työehtosopimuksissa on ollut säännöksiä työaikapankista, mutta nyt säännöksiä tulee myös työaikalakiin. Jatkossa voidaankin valita joko työehtosopimukseen tai työaikalakiin perustuva työaikapankki. Työpaikalla voidaan työnantajan ja henkilöstön niin halutessa sopia työaikapankista, johon työntekijä voi halutessaan säästää lisä- ja ylityökorvauksia, liukuvan työajan työaikasaldoja tai tiettyjä muita vapaaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia. Työaikapankkiin voidaan sopia säästettäväksi esimerkiksi sunnuntaityökorvauksia tai viikkovapaakorvauksia, mutta ei korvausluonteisia saatavia, kuten päivärahoja tai kilometrikorvauksia. Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan kirjallisesti, ja työnantajan tulisi sopia henkilöstön edustajan tai henkilöstön kanssa siitä, mitä eriä ja kuinka paljon työaikapankkiin voidaan siirtää, sekä vapaan käyttämisen periaatteista. Työaikapankissa voi olla enintään kuuden kuukauden työaikaa vastaava määrä, eikä kertymä saa kasvaa kalenterivuoden aikana yli 180 tunnilla.

Työajan enimmäismäärä

Jatkossa ei enää säännellä ylityön enimmäismäärää, vaan työnantajan tulee seurata työajan enimmäismäärää. Työntekijän työtunnit eivät saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Siirtymäsäännöksen mukaan työnantaja saa halutessaan vielä vuoden 2020 ajan seurata ylityön enimmäismäärää.


Lue myös:

Työsuhteen päättäminen työntekijän alisuoriutumisen perusteella

Työsuhteen päättäminen työntekijän alisuoriutumisen perusteella