lomanmääräytymisvuoden, siirretyn vuosiloman ajankohta, vuosilomapalkkaa, työkyvyttömyyden Neuvontapalvelut

Vuosilomalakiin ehdotetut muutokset

Kesäkuun lopussa 2016 asetettiin työ- ja elinkeinoministeriön alainen kolmikantainen työryhmä valmistelemaan ensin uutta työaikalakia ja sen jälkeen vuosilomalain kokonaisuudistusta. Esitys uudeksi vuosilomalaiksi tuli valmistella kesäkuun 2018 loppuun mennessä.
Reetta Riihimäki
FacebookTwitterLinkedIn

Huhtikuun alussa 2018 työryhmän toimeksiantoa kuitenkin muutettiin niin, lakiin tuli valmistella vain ”ne välttämättömät muutokset, joilla vuosilomalaki saadaan vastaamaan EU-tuomioistuimen ratkaisujen linjauksia vuosilomalailla implementoitujen direktiivien soveltamisesta”. Pitkään odotettua lain kokonaisuudistusta ei siis näillä näkymin ole tulossa.

Tässä artikkelissa käsitellään työryhmän 29.6.2018 antamaa luonnosta hallituksen esitykseksi vuosilomalain muuttamisesta.

Työntekijän vuosilomaoikeus ja pitkät sairauspoissaolot

Työaikadirektiivin (2003/88/EY) nojalla työntekijän tulisi saada vähintään neljän viikon palkallinen vuosiloma kansallisen lainsäädännön edellytysten mukaisesti. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on todettu, että lyhyt- tai pitkäkestoiset sairauslomat, sekä kuntoutusloma eivät saa vähentää edellä mainittua työntekijän oikeutta.

Suomen vuosilomalainsäädäntö ei turvaa riittävästi työntekijän oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan tapauksissa, joissa sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuva poissaolo kestää yli sen ajan, jota on vuosilomalain nojalla pidettävä työssäolon veroisena ja jolta siten kertyy vuosilomaa. Näin ollen lakiin esitetään uutta pykälää, jotta kansallinen lainsäädäntömme täyttäisi EU-lainsäädännön vaatimukset.

Työntekijän oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin

Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi 7a §, jonka mukaan työntekijällä olisi oikeus vuosilomaa täydentäviin lisäpäiviin siltä osin, kuin työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 vuosilomapäivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi. Jos työntekijä ei olisi ansainnut vähintään 24 lomapäivää jostain muusta poissaolosta johtuen, uutta pykälää ei sovellettaisi.

Työntekijän oikeus lisäpäiviin voisi syntyä silloin, kun työssäolonveroiseksi katsottavat 75 työpäivää olisivat täyttyneet yhdenjaksoisen sairauspoissaolon (tai lääkinnällisen kuntoutuksen) vuoksi, tai silloin, kun ne olisivat kertyneet useiden lyhyempien sairauspoissaolojen vuoksi. Jos työntekijä olisi sairaudesta huolimatta ansainnut vähintään 24 lomapäivää, ei uutta säännöstä sovellettaisi. Sillä ei olisi merkitystä, olisiko vähintään 24 lomapäivää ansaittu vuosilomalain vai esimerkiksi työehtosopimuksen perusteella.

Työntekijän oikeus lisälomapäiviin lakkaisi sen jälkeen, kun sairauspoissaolo olisi jatkunut yhdenjaksoisesti yli 12 kuukautta. EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä on hyväksytty, että vuosilomaa ei voi sairaudesta johtuvan poissaolonkaan ajalta kertyä rajoittamattoman pitkään.

Korvaus lisäpäivien ajalta ja lisäpäivien antaminen

Työntekijällä olisi oikeus saada lisäpäivien ajalta säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Tämä korvaus ei olisi vuosilomapalkkaa, eikä siihen sovellettaisi vuosilomapalkan laskemista koskevia määräyksiä. Korvaus ei myöskään oikeuttaisi lomarahaan, ellei työehtosopimuksessa olisi sovittu toisin.

Koska lisäpäivät eivät olisi vuosilomapäiviä, ne tulisi erottaa varsinaisesta vuosilomasta vuosilomakirjanpidossa. Lisäpäivien ajalta ei kertyisi vuosilomaa. Lisäpäivien antamiseen sovellettaisiin kuitenkin vuosilomalain antamista koskevia määräyksiä ja lisäpäiviltä maksettavaan korvaukseen vuosilomapalkan ja lomakorvauksen maksamisen ajankohtaa koskevia määräyksiä.

Työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohta

Esitysluonnoksessa ehdotetaan muutettavaksi myös työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman ajankohtaa koskevaa vuosilomalain pykälää, sillä EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa työkyvyttömyyden vuoksi siirretyn vuosiloman antamisaikaa tulisi pidentää. Esityksen mukaan, jos työkyvyttömyyden vuoksi siirtyvän kesäloman antaminen lomakaudella ja talviloman antaminen ennen seuraavan lomakauden alkua ei olisi mahdollista, loma olisi annettava viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden päättymiseen mennessä, jos lomaa ei voitaisi antaa kyseisen kalenterivuoden lomakaudella. Sama säännös koskisi kesä- ja talvilomaa, sekä lisäpäiviä.

Muutos siis pidentäisi siirtyvän loman antamisajankohtaa kesäloman osalta, koska tällä hetkellä siirtyvä kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana. Työkyvyttömyyden vuoksi saamatta jäänyt vuosiloma olisi jatkossakin mahdollista korvata lomakorvauksella, jos sitä ei pystyttäisi työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi antamaan loman siirtämiselle varatussa ajassa.

Koska kyseessä on vasta luonnos hallituksen esitykseksi, muutokset edellä esitettyyn ovat mahdollisia.

Luonnoksessa esitetyn aikataulun mukaan lakimuutokset tulisivat voimaan 1.4.2019 ja niitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran tuolloin alkavan lomanmääräytymisvuoden ajalta ansaittavaan vuosilomaan.


Lue myös:

Saako työntekijän irtisanoa sairauden perusteella?

Saako työntekijän irtisanoa sairauden perusteella?

Kauppakamarin koulutus tarjoaa kestohittejä, kumppanuuksia ja tulevia trendejä

Kauppakamarin Koulutus tarjoaa kestohittejä, kumppanuuksia ja tulevia trendejä

Kommentoi