ennakkoperintäkysymykset, ennakkoperintäkysymyksistä, ennakkoperintää, verohallinto, verohallinnon, verovapaita, tuloverilain, verovapaa, verovapaita, veronalaista, tuloverolain Neuvontapalvelut

Yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymykset

Verohallinto julkaisi 5.8.2019 päivitetyn ohjeen yleishyödyllisten yhteisöjen ja julkisyhteisöjen vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksistä.
Mika Olli
FacebookTwitterLinkedIn

Ohjeessa on verohallinnon linjauksia yleishyödyllisten yhteisöjen yleisimpiin ennakkoperintää ja verovapaita kustannuskorvauksia koskeviin kysymyksiin. Tässä kirjoituksessa ei käydä läpi koko 50-sivuista, yksityiskohtaista ja seikkaperäisesti laadittua ohjetta, vaan sivutaan joitakin pääkohtia ja enemmänkin rohkaistaan lukemaan kyseinen ohje, jos osallistuu esimerkiksi urheiluseuran, purjehdusseuran, tanssiseuran tai vaikkapa uskonnollisen yhdyskunnan vapaaehtoistoimintaan, toimii urheiluseuran kilpailutuomarina tai yhteisön hallintoelimissä ja saa kokouspalkkioita. Ohjeessa on oma kappale myös koululuokan varainhankinnasta leirikoulun tai luokkaretken rahoittamiseksi.

Ohjetta on muutettu 1.1.2019 voimaan tulleen tuloverolain 71 §:n 3 momentin muutoksen johdosta. Matkakustannusten verovapaa määrä on 1.1.2019 alkaen noussut 2 000 eurosta 3 000 euroon. Samalla mainittua lainkohtaa laajennettiin koskemaan myös TVL 21 §:n mukaan osittain verovapaita yhteisöjä ja niiden hyväksi vapaaehtoistyötä tekeviä henkilöitä. Myös ohjeen ilmoittamista koskevat kohdat on päivitetty tulorekisterin 1.1.2019 tapahtuneen käyttöönoton vuoksi.

Talkoo- ja vapaaehtoistyö ja siihen liittyvä tarjoilu

Perinteinen talkootyö on vastikkeetonta ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä, jossa hyöty tulee välittömästi yhteisön hyväksi ja johon ei liity ulkopuolisia toimeksiantajia. Tällaista suoraan yhteisön hyväksi tehtävää talkootyötä on esimerkiksi lipunmyynti tai tarjoilu yhteisön järjestämässä omassa tilaisuudessa taikka yhteisön tilojen rakentaminen tai kunnossapitäminen.

Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön ”omissa” talkoissa työskentelystä ei muodostu talkoolaiselle veronalaista etua, jos hän tekee työtä vapaaehtoisesti eikä saa siitä korvausta. Vapaaehtoisten aterioimisesta vapaaehtoistyön yhteydessä tai heidän kiittämisensä ja muistamisensa yhteydessä tarjottavasta tavanomaisesta ateriasta ei synny veronalaista etua, kun ateriaa ei ole sovittu korvaukseksi tehtävästä työstä.

Yleishyödyllisen yhteisön nimissä kolmannelle osapuolelle tehty talkootyö

Jäsenet voivat tehdä talkootyötä yleishyödyllisen yhteisön nimissä myös kolmannelle osapuolelle. Talkootyöstä on sovittava yleishyödyllisen yhteisön ja toimeksiantajan välillä, jotta talkootyöstä saatavaa tuloa voidaan pitää yleishyödyllisen yhteisön tulona. Talkootyön toimeksiantaja, eli kolmas osapuoli, ei voi hyväksyä tai nimetä talkooväkeä. Lisäksi talkootyöstä saatava korvaus on käytettävä yleishyödylliseen toimintaan, eikä se saa tulla vain niiden henkilöiden hyväksi, jotka ovat tehneet työtä. Jos esimerkiksi urheiluseurassa osa junioripelaajien vanhemmista tekisi urheiluseuran hyväksi talkootyötä ja talkootyöhön osallistuneiden vanhempien lapset saisivat alennusta seuran kausimaksusta, kyse ei olisi vastikkeettomasta talkootyöstä vaan talkootyön perusteella saatu alennus katsottaisiin talkoisiin osallistuneiden vanhempien veronalaiseksi ansiotuloksi. Jos alennus sen sijaan tulisi kaikkien junioripelaajien hyväksi, olisi kyse yleishyödyllisestä talkootyöstä.

Ennakonpidätys yhteisön saamasta suorituksesta

Yleishyödylliselle yhteisölle talkootyöstä maksettavista suorituksista on toimitettava ennakonpidätys 13 prosentin suuruisena, jos yleishyödyllinen yhteisö ei kuulu maksuhetkellä ennakkoperintärekisteriin. Sillä ei ole merkitystä, onko kyse yhteisön veronalaisesta tai verovapaasta tulosta. Tulorekisteriin ilmoitetaan sellaiset suoritukset, jotka maksetaan ennakkoperintärekisteriin kuulumattomalle työn suorittajalle, joten niistä pitää toimittaa ennakonpidätys. Nämä suoritukset ilmoitetaan tulolajilla työkorvaus. Ilmoitus on tehtävä, vaikka työkorvauksen saajana olisi muu kuin luonnollinen henkilö. Tulorekisteriin annetaan tulonsaajan lisätiedon tyypiksi yhteisö, jos tulonsaaja on avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö.

Rekisteröimätön yhdistys ei ole tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettu yhteisö, joten se ei voi olla myöskään tuloverolain 22 §:n mukainen yleishyödyllinen yhteisö. Rekisteröimätöntä yhdistystä pidetään verotuksessa yhtymänä, jonka tulo verotetaan sen osakkailla. Siten rekisteröimättömän yhdistyksen talkootyöstä saama tulo on työtä tehneiden luonnollisten henkilöiden veronalaista tuloa ja ilmoitetaan tulorekisteriin.

Veronalaista vastiketta on sovittu korvaus tehtävästä työstä

Yleishyödyllinen yhteisö ja julkisyhteisö voivat maksaa toiminnassaan mukana oleville henkilöille erilaisia veronalaisia korvauksia, vaikka perinteinen toiminta perustuu useimmiten vahvasti vapaaehtoisuuteen. Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi tehdystä työstä tai tehtävästä maksettavaa palkkiota pidetään verotuksessa ennakkoperintälain 13 §:n mukaisena palkkana tai 25 §:n mukaisena työkorvauksena. Yhteisön on toimitettava maksamistaan palkoista ennakonpidätys sekä suoritettava työnantajan sairausvakuutusmaksu. Palkkaa on korvaus, joka on maksettu työ- ja virkasuhteessa tehdystä työstä. Lisäksi eräät ennakkoperintälaissa luetellut suoritukset ovat palkkaa, vaikka työ- tai virkasuhdetta ei muodostuisikaan. Tällaisia ovat esimerkiksi kokouspalkkiot, henkilökohtaiset luento- ja esitelmäpalkkiot sekä hallintoelimen jäsenyydestä saadut palkkiot.

Hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ilmoitetaan tulorekisteriin tulolajilla hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio. Oletuksena tulolajilla on, että hallintoelimen jäsenyydestä maksettu palkkio ei ole sosiaalivakuutusmaksujen alainen.

Verovapaat kustannusten korvaukset

Kustannusten korvausten verovapaus koskee myös yleishyödylliseltä yhteisöltä ja julkisyhteisöltä niiden toimeksiannosta tehdyistä matkoista saatuja matkakustannusten korvauksia, jos korvauksen saaja ei ole työsuhteessa maksajaan tai ei muuten saa palkkaa työstä, johon matka liittyy. Verovapaita matkakustannusten korvauksia voidaan maksaa vain näiden tahojen lukuun vapaaehtoistyötä tekeville. Ainoa poikkeus tähän ovat kilpailutuomarit, joille voidaan maksaa verovapaita matkakustannuksen korvauksia TVL 71 §:n 3 momentin mukaisesti, koska he tekevät matkan kilpailuun yhteisön toimeksiannosta eivätkä oma-aloitteisesti. Matkan on liityttävä yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön toimintaan ja siitä on päätettävä asianmukaisesti etukäteen. Verovapaat päivärahat ja kilometrikorvaukset ilmoitetaan myös tulorekisteriin.

Yleishyödyllisen yhteisön tai julkisyhteisön hyväksi sen toimeksiannosta toimivalle vapaaehtoiselle verovapaata on

  • päiväraha enintään 20 päivältä kalenterivuodessa
  • majoittumiskorvaus
  • matkustamiskustannusten korvaus, julkisen kulkuneuvon mukaan rajoituksetta ja kilometrikorvaukset enintään 3 000 euroa kalenterivuodessa

Päivärahojen enimmäismäärää (20 päivää) laskettaessa päivä tulee käytettyä, vaikka maksettu päiväraha olisi pienempi kuin kustannuspäätöksen mukainen enimmäismäärä. Verovapaiden päivärahojen enimmäismäärää laskettaessa ei ole merkitystä myöskään sillä, onko päivärahoja maksettu kotimaan päivärahan, ulkomaanpäivärahan vai osapäivärahan määräisenä.

Kilometrikorvausten 3 000 euron enimmäismäärää laskettaessa mukaan lasketaan kaikki henkilölle maksetut kilometrikorvaukset. Siten merkitystä ei ole sillä, onko korvausta maksettu eri matkoilta eri suuruisena esimerkiksi sen perusteella, että mukana kyydissä on ollut muita henkilöitä tai kuljetettavia tavaroita.

Enimmäismäärän ylittävät matkakustannusten korvaukset ovat saajalleen veronalaista ansiotuloa, samoin maksettu ateriakorvaus on veronalainen.


Lue myös:

TVL-tulolähde poistuu tietyiltä yhteisöiltä

TVL-tulolähde poistuu tietyiltä yhteisöiltä

Kommentoi