Helsingin seudulle tarvitaan lisää digiosaajia Pääkirjoitus

Elinkeinoelämä haluaa yhteiset hiilineutraalisuustavoitteet koko Helsingin seudulle

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi lokakuun alussa karun raportin maailman lämpenemisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Raportin mukaan maapallon lämpeneminen pitäisi rajoittaa 1,5 asteeseen, mikä edellyttää suuria muutoksia niin julkisen vallan, yritysten kuin kuluttajienkin käyttäytymiseen.
Anni Vepsäläinen
FacebookTwitterLinkedIn

Suomen kansallinen ilmasto- ja energiastrategia tähtää huomattaviin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Eduskunnan käsiteltävinä on jo lakiesitys hiilen käytön vähentämisestä. Kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena on tarkoitus kieltää 1.5.2029 lukien. Tällä toimenpiteellä Suomi pyrkii kivihiilestä luopuvien maiden etujoukkoon, mikä aiheuttaa paljon pohdittavaa myös Helsingin seudulle. Korvaaviin polttoaiheisiin siirtyminen edellyttää täällä varsin mittavia investointeja.

Myös liikenteelle tavoitellaan tuntuvia päästövähennyksiä. Liikenteessä käytettävien biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta kasvatetaan merkittävästi. Yhdessä tavoitteeksi asetetun mittavan sähkö- ja kaasuautojen lisäämisen kanssa pyritään päästöjen vähentämiseen 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, kun aikajänne on vain 12 vuotta.

Merkittävä osa hiilipäästöjen vähentämisestä tapahtuu paikallisesti.

Kuntien merkitys päästöihin vaikuttamisessa on suuri. Useimmat kunnat ovat ottaneet asian tosissaan ja tavoittelevat eri toimilla hiilineutraalisuutta niin, että kunnan alueelta ei aiheudu ilmakehää lämmittäviä päästöjä. Hiilineutraalisuuteen pyrittäessä tarvitaan kaikkien toimijoiden, erityisesti yritysten hyvää yhteistyötä julkisen vallan kanssa.

Helsingin seudulle laadittava yhdenmukainen hiilineutraalisuusohjelma

Myös Helsingin seudun kunnat ovat valmistelleet omia ilmastostrategioitaan. Niissä esitetyt toimenpiteet ovat varsin kunnianhimoisia. Helsingin kaupunki on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Espoo ja Vantaa tavoittelevat hiilineutraalisuutta vuoteen 2030 mennessä. Elinkeinoelämän kannalta tavoitteet ja toimenpiteet pitäisi kuitenkin asettaa koko seudulle yhteisesti.

Yritysten kannalta on ongelmallista, jos niitä koskevat vaatimukset eroavat sijainti- tai toimintapaikasta riippuen.

Koska ilmastonmuutos ei noudata kuntarajoja, pitää tavoitteena olla vähintään Helsingin seudun laajuinen hiilineutraalisuusohjelma. Näin luotaisiin kaikkia seudun kuntia koskevat yhdenmukaiset käytännöt ja varmistettaisiin myös se, että yrityksiä kohdellaan yhdenmukaisesti sijainti- tai toimintapaikasta riippumatta.

Yrityksiltä ja asukkailta edellytetään yhteistyötä

Helsingin tuoreen toimenpideohjelman toteutuminen edellyttää merkittävää panostusta rakennusten energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan, vähäpäästöiseen liikkumiseen ja päästöttömään energiantuotantoon. Suuri osa toimenpiteistä edellyttää asukkaiden ja yritysten hyvää yhteistyötä. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on muistettava ympäristövaikutusten ohella turvata alueen yritysten elinvoimaisuus. Elinkeinoelämälle ja asukkaille on myös annettava riittävästi aikaa sopeutua tuleviin muutoksiin.

Liikenteeseen kohdistuvat päästöjen vähentämisvaatimukset ovat suuret. Tavoitteena on vähentää CO2-päästöjä 69 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2035 mennessä, kansallista tavoitetta selvästi nopeammin. Tavoitteen haastavuutta lisää väestön kasvu: näillä näkymin vuonna 2030 Helsingissä on liki 100 000 asukasta nykyistä enemmän. Liikkujia on siis paljon enemmän kuin nyt.

Helsingin hiilineutraalisuusohjelma sisältää yhteensä 27 toimenpide-ehdotusta. Näistä ehdotuksista erityisen ongelmallisia ovat ehdotukset uusien alueellisten veroluonteisten maksujen käyttöön ottamisesta. Ylimääräiset maksut lisäisivät seudun jo ennestään korkeaa kustannustasoa ja heikentäisivät sen kilpailukykyä. Jos tiemaksut otetaan käyttöön, täytyy niitä koskevat ratkaisut tehdä valtakunnallisesti niin, että samalla kevennetään muuta liikenteeseen kohdistuvaa verorasitusta. Erilliset Helsingin seudun – tai pahimmassa tapauksessa vain Helsingin – uudet tiemaksut heikentäisivät yritysten toimintaedellytyksiä ja koko seudun kilpailukykyä.

Kauppakamari pitää yhdyskuntarakenteen tiivistämistä pitkällä tähtäimellä parhaana ja vaikuttavimpana keinona liikkumisen tarpeen vähentämiseksi. Maankäytön suunnittelun ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen tulee tukea joukkoliikenteen käyttämistä. Myös uusien liikkumispalveluiden kehittämisellä ja jakeluliikenteen rajoitusten järkeistämisellä voidaan vähentää päästöjä. Nämä ratkaisut on aina tehtävä seudullisina.

Yritysten kannettava vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Hyvä esimerkki kuntien ja yritysten yhteistyöstä ilmastonmuutoksen torjumiseksi on Helsingin käynnistämä ilmastokumppanuustoiminta. Ilmastokumppanit sitoutuvat olemaan mukana tekemässä hiilineutraalia Helsinkiä ja vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään yrityksen itse valitsemin tavoittein ja keinoin. Mukaan on ilmoittautunut jo yli 80 merkittävää yritystä, mukana myöskin edustamani yritys eli Suomen Messut osuuskunta eli Messukeskus.

Ympäristötyössä tavoitteellisuus, toimeenpano ja seuranta ovat yhtä tärkeitä kuin muussakin liiketoiminnassa.

Teemme itse kukin joka päivä valintoja niin yrityksenä kuin yksilöinäkin ja näillä valinnoilla rakennamme tulevaisuutta. Kaikkien onkin syytä pohtia, miten ilmastonmuutosten vaikutukset otetaan omassa toiminnassa huomioon. Tässä meidän kaikkien nykypäivän päättäjien on ymmärrettävä vastuumme nuorille, lapsille ja tuleville sukupolville.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilineutraalisuustavoitteiden toteuttaminen antavat ajattelemisen aihetta myös kauppakamarille. Kauppakamarin on sekä vaikutettava hiilineutraalisuusohjelmien toteuttamiseen että tuotettava jäsenyrityksille ajantasaista tietoa niiden oman päätöksenteon pohjaksi. Tämä tehtävä on erittäin merkittävä ja tulee näkymään lähivuosina kauppakamarin toiminnassa vahvasti.

Kommentoi