Kaupunkibulevardit uusiksi -  ja hyvä niin Pääkirjoitus

Kaupunkibulevardit uusiksi – ja hyvä niin

Keskustelu Helsingin sisääntuloväylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi leimahti liekkeihin, kun hallinto-oikeus kumosi niitä koskevan yleiskaavan hyväksymispäätöksen lain vastaisena. Ärhäkkäimmät kaupungin päättäjät valittivat, että valtio pyrkii näin puuttumaan kunnalliseen itsehallintoon.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Tästä ei kuitenkaan ollut kysymys vaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja maakuntakaavan sivuuttamisesta kaupunkibulevardien suunnitelmissa.

Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä ovat merkittäviä valtakunnallisia ja seudullisia liikenneväyliä. Niiden välityskyvyn heikentäminen ei voi olla vain yhden kunnan asia. Tehtyjen selvitysten mukaan bulevardisointi vaikuttaisi Helsingin seudun asunto- ja työmarkkinoihin, yritysten sijoittumiseen sekä kauppaan ja palveluihin.

Kaupunkibulevardeina väylien nykyiset eritasoliittymät poistettaisiin. Ne korvattaisiin liikennevaloilla ohjatuilla risteyksillä, jotka tukkisivat liikenteen tehokkaasti. Myös ajoneuvoliikenteen käytössä olevien kaistojen määrää vähennettäisiin.

Samaan aikaan yleiskaavassa tavoitellaan asukasmäärän merkittävää lisäystä. Asuinrakentamisen varaukset 240 000 uudelle asukkaalle merkitsisivät yhden espoollisen verran väkeä, työpaikkoja ja palveluita Helsingin nykyisten rajojen sisäpuolelle. Se aiheuttaisi vääjäämättä liikenteen kasvua. Vaikka tätä kasvua ohjataan raiteille ja joukkoliikenteen palveluihin, jää merkittävä osa liikenteestä jatkossakin kumipyörien hoidettavaksi.

On myös otettava huomioon, että kaupunkibulevardien vaikutusarvioinnit perustuvat oletukselle, että seudulla on ruuhkamaksujärjestelmä. Sen käyttöönotosta ei ole onneksi päätöksiä. Uusien alueellisten verojen käyttöön ottaminen heikentäisi seudun ostovoimaa ja tuntuisi välittömästi myös yritystoiminnassa.

Toimivat liikenneyhteydet ovat tärkein yritysten sijaintipaikkapäätöksiin vaikuttava tekijä.

Niin asiakkaiden, henkilökunnan kuin tavaroidenkin täytyy päästä liikkumaan kaupungissa sujuvasti, jotta yritystoiminta menestyisi. Valtakunnan yhteyksien kannalta tärkeitä ovat lisäksi hyvät yhteydet satamiin. Helsingin satama on Euroopan suurin matkustajasatama ja sen liikenneyhteyksien täytyy toimia sujuvasti. Matkustajalaivoilla hoidetaan tehokkaasti myös suuri osa ulkomaankaupasta.

Kauppakamarissa olemmekin tyytyväisiä siihen, että hallinto-oikeus puhalsi pelin poikki ja palautti neljää kaupunkibulevardia koskevat suunnitelmat uuteen valmisteluun. Helsingin liikenneyhteyksiä voidaan nyt tarkastella koko valtakunnan näkökulmasta ja ottaa logistiset tarpeet paremmin huomioon.

Prosessista ei voi kuitenkaan antaa viranomaisille kummoisia arvosanoja. On veronmaksajien varojen tuhlausta, että Liikennevirasto ja Uudenmaan ELY-keskus joutuvat ratkomaan liikennekysymyksiä Helsingin kanssa oikeusteitse eikä niiden näkökohtia oteta alun perin suunnittelussa huomioon. Se on suorastaan kummallista, koska kaupunkibulevardeiksi suunniteltuja väyliä suoja-alueineen hallinnoi valtio. Vielä enemmän veronmaksajien varoja tärväytyy, jos päätöksille haetaan valituslupia korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Website Comments

  1. Rikhard Manninen
    Vastaa

    Kirjoituksessa sanotaan, että väylät suoja-alueineen omistaa valtio. Tarkennuksena, että väyliä hallinnoi valtio. Merkittävän osan maapohjasta omistaa kaupunki. Tämä olisi hyvä korjata.

  2. Essi Lindqvist
    Vastaa

    Kiitos paljon kommentista ja täsmennyksestä! Se on nyt korjattu tekstiin. t. Essi Lindqvist, päätoimittaja

Kommentoi