Heikki J. Perälä,työllisyyden, työllisyysasteen, työllisyystavoitelaskurin, työllisyystavote.fi, päätöksiä, päätöksiin
Pääkirjoitus

Kehysriihen päätökset jäivät puolitiehen

Maan hallitus päätti viime viikolla viimeisistä merkittävistä talouspoliittisista linjanvedoistaan. Hallituksen tiukka budjettilinja pitää myös ensi vuonna. Kehysriihen päätökset vievät julkista taloutta oikeaan suuntaan, mutta eivät riitä pysäyttämään velaksi elämistä tämän hallituskauden aikana.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Hallitus käsitteli kehysriihessään erityisesti työllistymisen edistämistä. Tehdyt päätökset jäivät kuitenkin puolitiehen, esimerkiksi paikallisessa sopimisessa ei päästy eteenpäin. Päätökset pelisääntökysymyksistä jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Työllisyysaste mitä ilmeisimmin nousee ensi vuoteen mennessä hallituksen tavoitteeseen 72 prosenttiin, mistä kunnia kuuluu hyvälle suhdannekehitykselle ja sitä aktiivisesti hyödyntäville yrityksille. Tavoite on kuitenkin varsin alhainen. Muissa Pohjoismaissa ollaan työllisyydessä selvästi korkeammalla tasolla.

Uudellamaalla työllisyysaste on yli 74 prosenttia. Yhä useampi yritys kertoo täällä työvoiman saannin ongelmista.

Viime vuonna 39 prosentilla Uudenmaan toimipaikoista oli ollut vaikeuksia rekrytoinneissa. Samaan aikaan maakunnassa oli kuitenkin yli 80 000 työtöntä työnhakijaa. Luvut kertovat selvästi siitä, että työmarkkinat vastaavat hitaasti yritysten tarpeisiin.

Edessä oleva vaalisuma näkyy selvästi hallituksen päätöksenteossa. Tämän vuoden syksyllä pidetään maakuntavaalit, kunhan niitä koskeva laki nyt ensin saadaan säädetyksi. Ensi vuoden keväällä vuorossa ovat sekä eduskunta- että europarlamentin vaalit. Kun nämä vaalit pidetään vielä toisistaan erillään, kangistuu poliittinen päätöksenteko noin vuoden yhtäjaksoisen vaalikampanjoinnin ajaksi. Päätöksenteon viivettä lisää seuravan hallituksen muodostaminen, mihin kuluu vähintäänkin parin kuukauden aika.

Vuoden tauko on aivan liian pitkä aika talouden rakenteiden korjaamisessa. Elinkeinoelämän kannalta olisikin tärkeää, että puolueet sitoutuisivat keskeisiin talouspolitiikan linjauksiin jo ennen vaaleja niin, että kaikki toimijat pystyisivät niihin varautumaan.

Valitettavasti valmiudet tähän eivät näytä kovin suurilta. Populismin nousu politiikassa on tosiasia niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Meillä se näkyy reaktiivisena toimintana ja aggressiivisena retoriikkana, jolla pyritään nopeiden voittojen saavuttamiseen. Pitkäjänteinen ohjelmatyö, sisältöön perehtyminen ja omien vaihtoehtojen kehittäminen ei ole nyt puolueissa kovinkaan suuressa arvossa.

Yritystoiminnan kehittämisen ja uusien investointien kannalta päätöksenteon pitäisi olla mahdollisimman ennakoitavaa. Esimerkiksi työmarkkinoiden pelisääntöjen kehittämisestä, infrastuktuurin rakentamisesta ja verotuksen linjauksista yrityksillä, niiden omistajilla ja sijoittajilla pitäisi olla tieto useiksi vuosiksi eteenpäin. Ellei tätä tietoa ole, on uhkana, että moni investointi jää tekemättä tai tehdään maan rajojen ulkopuolelle.

 

Kommentoi