budjettipäätöksiin, infrastruktuurin kehittämiseen, liikenneverkot, liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, elinkeinoelämän tarpeet, WSP Finland Pääkirjoitus

Kestävää kilpailukykyä logistiikalla ja liikenneverkoilla

Suomessa valmistellaan 12-vuotista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, jonka laatimista ovat kaikki eduskuntapuolueet kannattaneet. Vuotuisiin budjettipäätöksiin verrattuna 12-vuotinen suunnitelma tuo infrastruktuurin kehittämiseen ennakoitavuutta ja johdonmukaisuutta.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

On erittäin tärkeää, että suunnitelmassa otetaan huomioon elinkeinoelämän tarpeet niin, että liikenneverkot edistävät yritysten kilpailukykyä. Suunnitelmaan vaikuttamiseksi läntisen Suomen kahdeksan kauppakamaria ovat tilanneet WSP Finland Oy:ltä selvityksen toimivien liikenneverkkojen merkityksestä yrityksille. Länsi-Suomen bisnesvyöhyke tuottaa 68 prosenttia koko maan tavaraviennin arvosta, joten kyse ei ole mistään vähäisestä asiasta.

Liikenneverkkojen toiminnalla on suuri merkitys koko kansantalouden menestykselle. Logistiikkakustannukset ovat noin 14 prosenttia teollisuuden ja kaupan yritysten liikevaihdosta ja 12 prosenttia bruttokansantuotteesta. Parantamalla liikenneverkkojen toimintaa saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, joiden avulla voimme kuroa maantieteellistä takamatkaamme kilpailijamaihin nähden. Kilpailukyvyn paraneminen näkyy yhteiskunnassa laajasti kasvavana vientinä, paranevana työllisyytenä ja myös suurempina verokertyminä.

Kauppakamarit korostavat liikenneverkkojen merkitystä teollisuudelle.

Vuotuisen budjettirahoituksen niukkuus on johtanut liikenneverkkojen korjaus- ja investointivelkaan, joka aiheuttaa kasvavia kustannuksia yrityksille ja uhkaa niiden toimitusvarmuutta. Tilanteen korjaaminen edellyttää liikennesektorin rahoituksen uudistamista.

Liikenteen hiilijalanjäljen pienentäminen vaatii niin ikään verkoston toiminnan parantamista. Infrastruktuurin täytyy tukea teollisuuden ja logistiikan ympäristötavoitteita – ei heikentää niitä. Sekä logistisen tehokkuuden että ympäristörasituksen pienentämisen kannalta on tärkeää, että teollisuuden koko toimitusketju tuotannosta asiakkaalle toimii tehokkaasti. Tämä edellyttää lisäpanostuksia liikenneverkostoon.

Kauppakamareiden selvityksessä korostetaan lentoyhteyksien, satamien sekä ratojen ja maanteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Kaikkia liikennemuotoja tarvitaan, jotta suomalainen tuotanto saadaan kuljetettua tehokkaasti asiakkaille ja tuontivirrat toimivat sujuvasti. Teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuden sekä kaupan kuljetusten tilannetta on selvityksessä konkretisoitu toimialakohtaisin tiedoin sekä runsain yritysesimerkein. Tällä tavoin havainnollistetaan liikenteen merkitystä kilpailukyvylle.

Kauppakamarit nostavat esiin myös aluetalouksien merkityksen. Uusimaa vastaa 30 prosentista Suomen viennistä ja peräti 60 prosentista tuonnista. On koko maan edun mukaista, että näiden tavaravirtojen kuljetukset hoidetaan kustannustehokkaasti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti.


Lue myös:

Kauppakamarit: Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

Kauppakamarit: Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon