Anni Vepsäläinen Helsingin seudun kauppakamarin puheenjohtajaksi 1 Pääkirjoitus

Työvoiman tarjonta ja kysyntä sovitettava yhteen

Viime vuosi osoittautui talouden kasvun kannalta paljon paremmaksi kuin vuoden alkaessa osattiin arvioida. Tuotanto kasvoi yli kolmen prosentin vauhtia eikä kasvun hiipuminen ole vielä näköpiirissä.
Anni Vepsäläinen, puheenjohtaja
Meeri Utti
FacebookTwitterLinkedIn

Helsingin seutu toimi koko maan talouden veturina ei vain juhlapuheissa vaan myös käytännössä. Täällä talouden kasvu lähti liikkeelle melkein kahta vuotta muuta maata aiemmin. Viiden viime vuoden aikana talouden kasvu on ollut Helsingin seudulla yli kaksinkertaista koko maahan verrattuna. Muu Suomi on päässyt kasvuun kiinni vasta viime vuoden aikana.

Kaikki toimialat ovat Helsingin seudulla nyt kasvussa, selviää kauppakamarin teettämästä Helsingin seudun Toimialakatsauksesta. Vaikka tuotantoluvut ovat täällä yhä nousseet, on työllisyyden kehitys tasaantunut. Olemme nopeasti tulleet aikaan, jossa pula ammattitaitoisesta työvoimasta alkaa rajoittaa yritysten kehitystä. Tämä näkyy Elinkeinoelämän Keskusliiton suhdannebarometreissa: viime syksynä toteutetussa suhdannetiedustelussa Uudenmaan teollisuuden ja rakentamisen yrityksistä joka viides ja palvelualojen yrityksistä joka neljäs ilmoitti, että ammattityövoiman vähyys rajoittaa yrityksen kasvua.

Helsingin seudulla pula ammattitaitoisesta työvoimasta on jo nyt todellinen.

Vaikka suhdannekehitys sitä vuosien kesken tasaakin, rajoittaa osaavan työvoiman tarjonta yritysten näkymiä vielä pitkään. Työikäisen väestön määrä vähenee Suomessa vääjäämättä.

Kauppakamarin strategiassa osaamisresurssien ja työvoiman tarjonnan turvaaminen nähdään yhtenä kaikkein tärkeimmistä tehtävistä elinkeinoelämän menestyksen varmistamiseksi. Töitä on vielä paljon tehtävänä erityisesti työvoiman tarjonnan ja kysynnän yhteensovittamisessa. Kauppakamarissa panostetaankin tarjonnan ja kysynnän joustavan kohtaamisen parantamiseen, vieraskielisen työvoiman nykyistä parempaan hyödyntämiseen sekä yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeiden ennakointiin.

Parhaillaan käynnistettävällä ammatillisen koulutuksen reformilla pyritään parantamaan koulutuksen ja työelämän vastaavuutta. Uudistuksessa vähennetään tutkintonimikkeitä, lisätään mahdollisuuksia suorittaa tutkintojen osia, sidotaan koulutuksen rahoitusta sen tuloksellisuuteen ja laajennetaan koulutuksen järjestäjien toimivaltuuksia. Tärkeintä on toimintakulttuurin muutos: opettajat siirtyvät entistä enemmän vastaamaan yhteyksistä työpaikkoihin ja työnantajat nähdään asiakkaina. Uudistuksen haasteet liittyvät koulutus- ja oppisopimusten lisäämiseen työpaikoilla ja uudistuksen toteuttamiseen samaan aikaan, kun koulutuksen määrärahoja on jouduttu leikkaamaan.

Tavoitteet ovat yritystoiminnan kannalta arvokkaita ja uudistuksen suuntaviivat oikeita. Siksi yrityksissä kannattaa ottaa aktiivinen rooli reformin toteutuksessa ja miettiä, miten oman yrityksen työvoimatarpeita voitaisiin uudistuksen avulla täyttää. Uudistus on suuri haaste myös kauppakamarille, jonka tehtävä on kehittää koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän yhteistyötä sekä rakentaa yrityksille käyttökelpoisia malleja koulutuksen toteuttamiseen.

Vieraskielisen työvoiman käytön edistämiseksi seudulla on tehty töitä jo pitkään. Työvoiman tarjonnan ylläpitäminen riittävänä edellyttää nykyistä korkeampaa maahanmuuton tasoa ja ennenkaikkea maahan muuttavien tehokasta ohjaamista työmarkkinoille. Aivan ensimmäinen tavoite on työvoiman saatavuusharkinnasta luopuminen, mikä koskisi Euroopan ulkopuolelta tulevia ammattityöntekijöitä. Tämä asia on saanut myös laajaa poliittista kannatusta. Eduskunnan käsiteltävänä on yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite, jossa ehdotetaan saatavuusharkinnasta luopumista.

Paljon voidaan tehdä myös maassa jo opiskelevien yli 20 000 kansainvälisen tutkinto-opiskelijan osaamisen hyödyntämiseksi yrityksissä. Ulkomailta tulleiden opiskelijoiden tehokas sitouttaminen suomalaiseen työelämään voisi tuoda yrityksiin uutta osaamista ja uudenlaisia toimintatapoja. Aivan valtaosa muualta tulleista opiskelijoista suorittaa tutkintoaan suomalaisin verovaroin ja olisi hyvin kiinnostunut työuran aloittamisesta Suomessa. Tätä osaamista meidän ei missään nimessä kannata hukata.

Kauppakamarissa on vuoden ajan toteutettu Chamber of Multicultural Enterprises eli COME-ohjelmaa, jonka keskeinen osa on kansainvälisten opiskelijoiden verkottaminen ja mentorointi suomalaiseen työelämään. Monet suuret yritykset, kuten Skanska, Nokia, Kone ja OP-ryhmä ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä mentoroinnissa. Tämä toimintatapa on saatava ulotetuksi entistä laajemmin yritystoimintaan. Hyöty toiminnasta on molemminpuolinen: onnistunut mentorointi kasvattaa sekä mentorin että opiskelijan ymmärrystä.

Yritysten osaamis- ja rekrytointitarpeiden ennakointi on myös erittäin arvokasta toimintaa koulutuksen suuntaamisen kannalta. Helsingin seudun kauppakamari on jo kymmenen vuoden ajan ollut vetovastuussa Ennakointikamarin toiminnasta, jossa seudun koulutuksen järjestäjät ja yritykset ovat yhdessä etsineet ratkaisuja työelämän kehitystä koskevien varhaisten signaalien tunnistamiseksi koulutuksessa. Tämä ei ole ihan helppoa, sillä koulutuksen aikajänne suunnittelusta koulutetun työvoiman saamiseen markkinoille vie aina useita vuosia eikä yrityksissä pystytä aina tunnistamaan vuosien päässä olevia asiakkaiden tarpeiden muutoksia.

Kommentoi