veronkiristykset, veroilta, työllisyysasteen, Pääkirjoitus

Tavoitteet asetettu, toimenpiteitä odotellaan

Moni yrittäjä on huokaissut helpotuksesta lukiessaan pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa. Pelätyt yrittämistä rokottavat veronkiristykset eivät toteutuneet, vaikka sekä sosialidemokraatit että SAK niitä vielä vaalien jälkeenkin esittivät. Mitään paniikkitoimia ei yrityksissä tarvitse nyt tehdä uusilta veroilta suojautumiseksi. Talouspolitiikan kehykseen kannattaa silti kiinnittää huomiota.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Hallitusohjelma perustuu työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin työikäisestä työvoimasta. Sekä kansantalouden kestävyysvajeen, valtion velkaantumisen hallitsemisen että yritysten työvoiman saannin kannalta on elintärkeää, että tässä onnistutaan. Myös hallituksen oma onnistuminen valtion budjetin tasapainottamisessa on riippuvaista työllisyysasteen kehityksestä.

Työllisyysasteen nostaminen merkitsee 60 000 työpaikan luomista uusin toimenpitein.

Se on varsin haastava määrä, kun kaikki helpot työllistämiskeinot on jo käytetty. Vetoapu maailman markkinoilta näyttää sitä paitsi olevan hiipumaan päin.

Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi jäävät hallitusohjelmassa kovin vähälle huomiolle, vaikka niitä olisi luullut mahtuvan kaikkiaan 193-sivuiseen asiakirjaan. Työllisyyspolitiikan työkaluja ohjelmassa jopa supistetaan, kun edellisen hallituksen aikana säädettyjä työttömien aktivointitoimia puretaan. Myös sosiaaliturvaetuuksien ja eläkkeiden korotukset ovat omiaan heikentämään työn vastaanottamisen kannustavuutta.

Työmarkkinajärjestöiltä on pyydetty ehdotuksia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi. Toivoa todella sopii, että järjestöt ottavat haasteen vakavasti vastaan ja tekevät konkreettisia ehdotuksia muun muassa työttömyysturvan, työllisyyspolitiikan toimenpiteiden ja paikallisen sopimisen kehittämisestä kannustavampaan suuntaan. Järjestöt ovat korostaneet luottamuksen ja kolmikantaisen valmistelun merkitystä. Työmarkkinaosapuolilla on nyt tilaisuus osoittaa, mitä nämä periaatteet käytännössä tarkoittavat.

Kovin pitkään hallitus ei voi odottaa työmarkkinaosapuolten ehdotuksia, sillä työllisyysasteen nousua tukevia toimenpiteitä on käynnistettävä jo valtion ensi vuoden budjetissa. Siitä päätetään heti kesän jälkeen.

Helsingin seudun yritysten kannalta kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Melkein kaikilla aloilla koetaan täällä pulaa osaavasta työvoimasta.

Mikäli yritysten tarpeita vastaavaa työvoimaa ei ole saatavilla, jäävät uudet työpaikat joko kokonaan perustamatta tai ne perustetaan muualle, usein maan rajojen ulkopuolelle.