Hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat Pääkirjoitus

Tilaa markkinoille

Työllisyys nousi viime vuonna ennätyslukemiin Helsingin seudulla, korkeammaksi kuin ennen finanssikriisiä. Työpaikkojen määrä kasvoi selvästi. Koko maassa tilanne ei ollut ollenkaan näin hyvä, työllisyystrendi polki paikallaan.
Heikki J. Perälä, toimitusjohtaja
FacebookTwitterLinkedIn

Uusia työpaikkoja syntyi Helsingin seudulla voimakkaimmin palvelualoille. Erityisesti liike-elämän palvelut olivat vahvassa kasvussa. Rakentamisessa ja informaatioalalla meni niin ikään hyvin, vaikka niiden pitkään jatkunut nousutrendi taittuikin viime vuonna. Perinteisillä toimialoilla, teollisuudessa ja kaupassa volyymit sen sijaan yhä supistuivat.

Elinkeinoelämän rakennemuutos on finanssikriisin jälkeen edennyt vauhdilla. Kaikkien kielteisten uutisten keskellä on hyvä huomata, että monilla aloilla ja useissa yrityksissä haetaan nyt selvää kasvua. Kaikkien alojen tuotannon kasvu jäi yhteen prosenttiin.

Helsingin seudun talouden kasvua tukee vahva väestökehitys. Viime vuonna väestömäärä kasvoi 17 500 hengellä. Kasvusta yli puolet koostui työikäisen väestön lisäyksestä. Vaikka sekä työllisten että työttömien määrä kasvoi viime vuonna, on väestön rakenne huomattavasti koko maata terveempi. Helsingin seudulla työllisyysaste on yli 72 prosenttia – minkä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on ottanut koko maan tavoitteeksi.

Kasvua on nyt kaikin keinoin tuettava. Maan hallitus teki äskettäin pidetyssä kehysriihessä aivan oikeita päätöksiä julkisen talouden saneeraamiseksi ja yritysten kasvun tukemiseksi. Päätökset olivat tarkalleen hallitusohjelman mukaisia, mutta yllättivät silti monet epäilijät. Kehysriihen tärkein viesti taisikin olla, että hallitus pystyy yhä, ensimmäisen toimintavuotensa lopullakin toteuttamaan omaa ohjelmaansa.

Julkisen talouden säästöistä pystyttiin kehysriihessä päättämään asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hallitus piti kiinni neljän miljardin euron säästötavoitteestaan, vaikka se vaatiikin puuttumista moniin tulonsiirtoihin. Tämä on tärkeää tulevien vuosien verorasituksen ja julkisen sektorin kantokyvyn kannalta.

Pelkillä säästöillä kasvu ei kuitenkaan käynnisty. Myös panostuksia tulevaisuuteen tarvitaan. Kehysriihen parasta antia yrityksille olivat päätökset kehittää infrastruktuuria ja suunnata investoinnit elinkeinoelämän kuljetusten kannalta keskeisiin kohteisiin. Nyt päätetyt parannuskohteet poistavat liikenneverkostosta monta pullonkaulaa, nopeuttavat teollisuuden ja kaupan kuljetuksia ja parantavat siten koko maan logistista tehokkuutta.

Helsingin seudun kannalta päätös Raide-Jokerin rakentamisen rahoittamisesta 84 miljoonalla eurolla oli merkittävä.

Helsingin Itäkeskuksesta Espoon Keilaniemeen rakennettava uusi pikaraitiolinja parantaa seudun ruuhkautuneita poikittaisia yhteyksiä ja lisää työmatkaliikenteen sujuvuutta. Samalla se avaa merkittävästi uusia mahdollisuuksia asuntotuotantoon. Pääkaupunkiseudun kaupunkien on nyt nopeasti selvitettävä, miten investoinnista saadaan mahdollisimman suuri hyöty niin asuntotuotannon kuin toimipaikkarakentamisen kannalta. Mahdollisuudet kaupunkirakenteen tiivistämiseen on otettava käyttöön.

Näillä päätöksillä talouden kasvu ei vielä lähde vahvaan nousuun, mutta oikeaan suuntaan ne vievät. Melkein kaikki loputkin kasvun käynnistämiseksi tarvittavat päätökset on listattu hallitusohjelmaan. Erityisen tärkeitä ovat työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen, työn verotuksen alentaminen, sote-uudistuksen toteuttaminen valinnanvapautta lisäämällä ja sääntelyn keventäminen. Niillä luodaan tilaa uudelle yritystoiminnalle ja markkinoiden toiminnalle.

Kommentoi