Heikki J. Perälä,työllisyyden, työllisyysasteen, työllisyystavoitelaskurin, työllisyystavote.fi, päätöksiä, päätöksiin Pääkirjoitus

Uusia panostuksia infraan

Hallitusneuvottelujen kuluessa uutisoitiin, että uusi hallitus panostaa merkittävästi uusien nopeiden raideyhteyksien toteuttamiseen. Esillä olivat pääradan kehittäminen, Helsingin ja Turun välisen ratayhteyden parantaminen sekä idän suunnan uuden yhteyden rakentaminen.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Samassa yhteydessä piti edistettävän myös Pisara-radan toteuttamista, mikä on edellytys Helsingin rautatieaseman kapasiteetin nostamiselle. Neuvottelujen edetessä realismi kasvoi ja hankkeita edistetään pääomittamalla uutta Pohjolan Rautatiet -yhtiötä julkisen talouden tasapainon ja menokehyksen raameissa. Käytännössä tämä tarkoittaa hankkeiden suunnittelua, mutta varsinaisiin investointeihin tarvittavat yhteensä liki 10 miljardin euron panostukset jäävät seuraavan hallituksen tehtäväksi.

Koko Suomen kehittämiseksi nopeat raideyhteydet kolmen kasvavan kaupunkikeskuksen välillä olisivat toki tarpeellisia.

Yritystoiminnan näkökulmasta vieläkin tärkeämpää on kuitenkin logistiikan kehittäminen, mikä merkitsee tarvetta tieyhteyksien parantamiseen. Vientiteollisuuden tuotteet ja kaupan kuljetukset toimivat pääasiassa merikuljetusten ja kumipyörien varassa.

Hallituksen sitoutuminen perusväylänpidon rahoitustason nostamiseen 300 miljoonalla eurolla vuosittain on välttämätöntä, jottei tiestön mittavaa korjausvelkaa enää nykyisestä kasvatettaisi.

Uusien tieyhteyksien toteuttamiseen tarvitaan lisäpanostuksia. Niistä päätetään liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteltavan 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Uuden suunnitelman tarkoituksena on tuoda infrastruktuurin kehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja ennakoitavuutta. Tämä on järkevää, mutta samalla täytyy pitää huolta siitä, ettei pitkää aikajännettä käytetä hyväksi nopeasti tarvittavien investointien siirtämiseksi.

Lähikuukaudet ovat ratkaisevia sekä 12-vuotiseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vaikuttamiseksi että tämän hallituskauden investoinneista päättämiseksi. Helsingin seudun täytyy pitää tässä puolensa paremmin kuin hallitusohjelman valmistelussa tapahtui.

Hallitusohjelmassa on sitouduttu yhden ainoan uuden liikenneinvestoinnin toteutukseen: Kemi-Haaparanta -radan sähköistämiseen. Varmaankin tarpeellinen hanke logistiikan kannalta, mutta ei ehkä kuitenkaan maan tärkein infrainvestointi.

Helsingin seudun kannalta on tärkeää kehittää erityisesti poikittaisia tieyhteyksiä. Asukasmäärän ja yritystoiminnan kasvu lisää voimakkaasti seudun poikittaista liikennettä, jonka sujuvuuden ja turvallisuuden varmistamiseksi tarvitaan nopeita päätöksiä.

Kehä I:n ja Kehä III:n parannustyöt sekä Kehä IV:n rakentaminen on saatava liikkeelle vielä tämän hallituskauden aikana. Myös raskaan liikenteen taukopaikkojen ja liityntäpysäköinnin kehittämiseen tarvitaan pikaisia panostuksia.

Henkilöliikenteen kannalta on tärkeää parantaa nykyisten ratojen toimivuutta eikä jäädä vain odottamaan päätöksiä uusien ratojen rakentamisesta. Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Kauklahteen sekä pääradan parannus Pasilan ja Riihimäen välillä lisäävät ratojen kapasiteettia, nopeuttavat lähijunien liikennöintiä ja luovat edellytyksiä uudelle asunto- ja työpaikkarakentamiselle. Näissäkin hankkeissa työt pitäisi saada nopeasti alulle.

Hallitusohjelman tavoitteet infraverkon kehittämiseksi niin, että se tukee koko maan huoltovarmaa, kilpailu- ja uudistumiskykyistä, resurssiviisasta ja kokonaisvaltaisesti kestävää kehitystä ovat perusteltuja ja järkeviä. Niiden ohella on pidettävä huolta siitä, että uudet investoinnit tehdään sinne, missä liikenteen kasvu on voimakkainta.

 

Helsingin seudun elinkeinoelämän näkökulmasta hallitusohjelman plussat ja miinukset

Helsingin seudun elinkeinoelämän näkökulmasta hallitusohjelman plussat ja miinukset

Kommentoi