Hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat
Pääkirjoitus

Uusimaa soten etulinjaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee nyt vauhdilla. Uudellamaallakin tehdään pian ratkaisuja, jotka vaikuttavat niin kansalaisten saamiin palveluihin, alan yritysten näkymiin kuin veronmaksajien maksukuormaankin. Sote-uudistus on tärkeä kaikkien yritysten kannalta, vaikuttaahan sen onnistuminen sekä verorasituksen tasoon että uuden yritystoiminnan mahdollisuuksiin.
Heikki J. Perälä, toimitusjohtaja
FacebookTwitterLinkedIn

Asiakkaan valinnanvapauden ottaminen uudistuksen lähtökohdaksi vie julkista palvelutuotantoa pitkän matkan kohti markkinataloutta. Asiakkaan oikeus valita ja vaihtaa palvelujen tuottajaa parantaa merkittävästi palvelujen saatavuutta ja laatua. Valmistelussa on lähdetty siitä, että sekä julkiset että yksityiset peruspalveluiden tuottajat saavat toiminnastaan kiinteän korvauksen, jolloin ne voivat kilpailla keskenään palveluiden laadulla. Ylihoidon ja tehottomuuden riskit karsitaan sillä, että vaativassa hoidossa asiakas voisi valita tuottajan vasta lääkärin arvioinnin jälkeen.

Kilpailuneutraliteetti on otettu uudistuksessa tosissaan. Palveluiden tuottajat ollaan asettamassa samalle viivalle. Tämä on tärkeää sekä elinkeinotoiminnan että yhteiskunnan maksukehityksen kannalta.

Uudellamaalla on maan parhaat edellytykset ottaa täysi hyöty asiakkaan valinnanvapauden toteuttamisesta. Täällä yksityisten terveys- ja sosiaalipalveluiden tarjonta on jo ennestään monipuolista ja kilpailu toimivaa. Uusmaalaiset ovat varsin tottuneita palveluita myös käyttämään. Julkisen sektorin ja palvelutuottajien yhteistyöstä on täällä paljon kokemuksia ja päättäjillä on suhteellisen hyvä hankintaosaamisen taso. Sote-uudistuksen toteuttamisessa Uudenmaan tuleekin kulkea etulinjassa, uusien ratkaisujen hyötyjä maksimaalisesti etsien.

Uudellamaalla on erinomaiset edellytykset kannustaa ja toteuttaa sote-palveluiden digitalisointia. Täällä on erittäin korkeaa alan osaamista sekä korkeakouluissa että yrityksissä ja innovaatiotoiminnalla hyvä perusta. Sote-palveluiden tuotannossa digitalisoinnilla on mittaamattomat mahdollisuudet, jotka voivat viedä palveluiden tuottavuutta eteenpäin pitkin askelin.

Kyse ei ole suinkaan pelkästä tietojärjestelmien toiminnasta. Uusia innovaatioita tarvitaan muun muassa terveystietojen hyödyntämiseen sairauksien ennaltaehkäisemisessä, terveystietojen automaattisessa analysoinnissa, sähköisen diagnostisoinnin kehittämisessä, oman hoidon kehittämisessä sekä edistyksellisten varausmenetelmien kehittämisessä. Näiden asioiden kehittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä tehokkuusetuja. Niiden toteutukseen tarvitaan innovatiivisia yrityksiä.

Valitettavasti Uudellamaalla on sote-uudistuksessa keskitytty pääasiassa hallinnon laatikkoleikkeihin. Koko maakuntaa näyttää olevan hyvin vaikea saada kehittämään yhteistä sote-aluetta ja etsimään aitoja synergiaetuja. Pääkaupunkiseudun kunnat haluavat rakentaa muusta maakunnasta poikkeavan oman sote-mallinsa. Tälle pyrkimykselle ei ole esitetty mitään järkevää perustetta. Se seikka, että muualle maahan ollaan perustamassa aivan liian pieniin maakuntiin perustuvia sote-alueita, ei oikeuta lyhytnäköisiä hallintoratkaisuja Suomen kehittyneimmällä alueella.

Yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kannalta Uudenmaan sote-alueen jakaminen olisi hyvin ongelmallista. Palveluiden kilpailutukset tehtäisiin yhtenäiselle talousalueelle toisistaan erillään, mikä estäisi volyymietujen saavuttamista. Toisistaan poikkeaviin ja eriaikaisiin hankintaprosesseihin vastaaminen lisäisi alan yritysten kustannuksia. Eniten kuitenkin kärsisi innovaatiotoiminta, johon tarvitaan hyvää yhteistyötä yritysten ja viranomaisten kesken. Kahden sote-hallinnon pyörittämisestä aiheutuisi myös aivan turhia kustannuksia.

Uudenmaan päättäjiltä odotetaan nyt linjakkaita ratkaisuja, jotka kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Osaoptimoinnille ei sote-uudistuksessa saa antaa sijaa.

 

Kommentoi