viennistä riippuvainen, logistisella tehokkuudella, viennin yhteydet, Kehä III, E18-tietä, Helsinki-Vantaan lentoaseman, Vuosaaren sataman Pääkirjoitus

Viennin yhteydet kuntoon

Liikenneväylien kunnolla ja sujuvuudella on suuri merkitys alueiden ja yritysten kilpailukyvylle ja investointipäätöksille. Suomi on viennistä riippuvainen maa, jolla on pidemmät etäisyydet markkinoille kuin useimmilla kilpailijamailla. Silti monet muut maat, esimerkiksi Ruotsi, panostavat liikenneverkkonsa kehittämiseen paljon meitä enemmän.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Logistiikan kehittäminen tulisikin nähdä keinona, joka tuottaa hyötyä koko kansantaloudelle. Siksi liikenneinvestointien rahoitus on uudistettava nykyistä pitkäjänteisemmäksi. Vaalikausittain tehtävä poliittinen arviointi ja liikenneinvestointien vuosittainen budjetointi johtavat aivan liian lyhytnäköiseen päätöksentekoon. Samalla, kun on haluttu välttää velan lisäämistä valtion budjettitaloudessa, on kasvatettu liikenneväylien korjausvelkaa ja siirretty investointipainetta eteenpäin.

Yritysten kannalta tilanne on huono. Pitkiä etäisyyksiä pitäisi voida kompensoida logistisella tehokkuudella, mutta nykytilanteessa se ei onnistu. Logistinen tehottomuus aiheuttaa yrityksille aivan turhia kustannuksia.

Kauppakamarit ovat koonneet listan Suomen liikenneverkon korjaus- ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on vaikuttaa erityisesti vientireittien sujuvuuden ja kapasiteetin parantamiseen. Listauksen tarkoituksena on tarjota tietoa päätöksenteon tueksi valmisteltaessa uutta 12-vuotista liikenneohjelmaa.

Helsingin seudun kauppakamari esittää kolmen tiehankkeen käynnistämistä.

Niillä kaikilla on suuri merkitys koko valtakunnan logistiikan ja viennin sujuvuuden kannalta. Hankkeet ovat nopeasti käynnistettävissä, kunhan rahoituksesta päätetään. Ne eivät yhdessäkään aiheuttaisi erityisen suurta lovea budjettiin, hankkeiden alustavat kustannusarviot ovat yhteensä 100 miljoonaa euroa. Liikenteen sujuvuuteen ne toisivat kuitenkin huomattavan parannuksen.

Esitämme Kehä IV:n rakentamista Klaukkalan tulevan ohikulkutien ja Hämeenlinnanväylän liittymästä Koivukylän-väylälle. Logistiikan painopiste on siirtymässä Kehä III:n tasolta pohjoisemmaksi. Keski-Uudeltamaalta puuttuvat selkeät ja laadukkaat logistiikan poikittaisyhteydet valtateiden 3 ja 4 väliltä, mikä aiheuttaa ongelmia valtakunnalliselle raskaalle liikenteelle. Linjaus tukee myös lentokentän pohjoispuolisten alueiden maankäytön kehittämistä. Uusi kehä keventää liikennepainetta kuormittuneella kolmoskehällä.

Esitämme myös raskaan liikenteen taukopaikkojen rakentamista valtateille 3 ja 4 sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristöön ja myöhemmin Turunväylälle.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla on taukopaikoista kova pula, mitä lisää lähivuosina tapahtuva raskaan liikenteen pysäköintipaikkojen poistuminen Länsisatamasta. Raskaan liikenteen kuljettajien on noudatettava ajo- ja lepoaika-asetusta, ja lain noudattaminen edellyttää riittävää ja turvallista taukopaikkaverkostoa.

Lisäksi esitämme lisäkaistojen rakentamista Kehä III:lle Vantaankosken ja Pakkalan välille. Kehä III on osa E18-tietä ja Suomen vilkkainta itä-länsisuuntaista kuljetusreittiä. Tie on Helsinki-Vantaan lentoaseman maaliikenteen tärkein syöttöyhteys sekä Vuosaaren sataman tavaraliikennevirtojen välittäjä. Kehä III:n varrelle on syntynyt merkittäviä logistiikka-alueita, ja maankäyttö sen varrella lisääntyy voimakkaasti myös tulevaisuudessa.

Liikenneinvestointeja koskeva ajattelu kaipaa kipeästi suunnanmuutosta. Yritysten on aika ottaa keskustelussa näkyvä rooli.

Kommentoi