budjettipäätöksiin, infrastruktuurin kehittämiseen, liikenneverkot, liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, elinkeinoelämän tarpeet, WSP Finland
Pääkirjoitus

Yrittäjyydestä syytä olla huolissaan

Yrittäjyyden merkitys kansantalouden hyvinvoinnille on jäänyt eduskuntavaalien vaalikeskustelussa aivan liian vähäiseen asemaan. Viime aikojen hyvä suhdannekehitys on pikemminkin tuudittanut päätöksentekijöitä käsitykseen, ettei riskinotosta ja yrittäjyydestä tarvitse talouspolitiikassa kantaa nyt erityistä huolta.
Heikki J. Perälä
FacebookTwitterLinkedIn

Käsitys on väärä. Suhdanteiden hiljentymisestä on selviä merkkejä. Suomen tärkeimpien vientimarkkinoiden veto on hiipumassa ja poliittiset riskit saattavat niitä voimakkaastikin vahvistaa. Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasodan uhka, Brexitin toteutuminen ja Kiinan talouskasvun hidastuminen vaikuttavat myös suomalaisyritysten toimintaedellytyksiin. Näihin uhkien torjumiseen ja niiden vaikutusten vaimentamiseen täytyy nyt alkavalla uudella vaalikaudella panna paljon painoa.

Menestyvän yritystoiminnan merkitys koko kansantalouden hyvinvoinnille on jäänyt viime aikoina pimentoon.

Erityisen selvästi muutos näkyy poliittisella kentällä hallitusvastuuseen valmistuvien sosialidemokraattien joukossa. Kun vielä neljä vuotta sitten demarit korostivat yrittäjyyden merkitystä ja kehottivat vaalityöntekijöitään jopa jakamaan suklaarasioita menestyville perheyrityksille, on viesti näiden vaalien alla ollut vallan toinen.

Erityisesti yritysverotukseen demarit ovat valmistelleet muutoksia, jotka kohdistuvat suoraan omistajayrittäjien asemaan. Ehdotukset listaamattomien yritysten verokohtelun kiristämiseksi ja yrittäjävähennyksen poistamiseksi ovat omiaan vähentämään riskinottoa ja nostamaan uusien työpaikkojen perustamisen kynnystä. Tämä ei voi olla järkevää tilanteessa, jossa tarvitaan pikemminkin uusia kannustimia työpaikkojen perustamiseen. Uudet työpaikat on perustettava yrityksiin ja niitä on kannustettava toiminnan laajentamiseen. Erityisen tärkeää tämä on kansainvälisten suhdanteiden hiljentyessä.

Uuden hallituksen muodostamisesta tulee todennäköisesti vaikea prosessi, jossa kaikki hallitusvastuuta kantamaan pyrkivät puolueet joutuvat tekemään kompromisseja. Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista, myös Ruotsissa ja Saksassa jouduttiin käymään vaikeat hallitusneuvottelut ja tekemään perinteiset puoluerajat ylittäviä uudenlaisia ratkaisuja. Näissä maissa päästiin hallitusohjelmista lopputuloksiin, jotka pitävät huolta yrittäjyyden edellytyksistä. Näin pitää myös Suomessa kyetä toimimaan.

Kansakunnan hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että tavoitteesta työllisyysasteen nostamisesta 75:een prosenttiin pidetään nyt kiinni. Tavoite merkitsee sitä, että koko maassa päästään työllisyydessä Helsingin seudun nykyiselle tasolle. Se ei voi olla mahdotonta.

Työllisyystavoitteen toteuttamiseen tarvitaan menestyviä, kasvuhaluisia yrityksiä – ja riskinottoa pelkäämättömiä omistajia. Siksi yrittäjyyden edellytyksistä on pidettävä tarkoin huolta.

Kommentoi