Hyvinvointiyhteiskunnan rakentajat Pääkirjoitus

Yritykset tarvitsevat sujuvaa liikennettä

Hyvät liikenneyhteydet ovat tärkein yritysten sijoittumiseen vaikuttava tekijä. Lähes yhtä tärkeitä ovat yritykselle sopivan työvoiman saatavuus ja markkinoiden läheisyys.
Heikki J. Perälä, toimitusjohtaja
FacebookTwitterLinkedIn

Tiedot ilmenivät kauppakamarien äskettäin julkaisemasta Alueiden kilpailukyky -selvityksestä, johon vastasi 1122 sijaintipaikkapäätöksiä tekevää yritysjohtajaa.

Yritykset hakeutuvat hyvien yhteyksien äärelle. Liikenneverkon huono kunto huolestuttaa peräti 77 prosenttia yritysjohtajista. Huoli koskee sekä maantie- että rataverkostoa. Suomalaisyritysten sijainnista aiheutuvat suuret logistiikkakustannukset koetaan kilpailukykyhaitaksi, joka tulisi voida kompensoida liikenneverkon tehokkuudella.

Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus on viime vuosina muodostunut entistä useammalle yritykselle vaikeaksi. Peräti kolmanneksella yrityksistä on vaikeuksia saada sopivaa työvoimaa. Vaikka työttömyys on korkealla tasolla, ei työvoiman tarjonta kaikilla aloilla vastaa sen kysyntää. Haasteellisimmalta tilanne näyttää rakennusalalla, jossa yritysten tyytymättömyys työnhakijoiden osaamiseen ja koulutukseen on huomattavan suurta.

Helsingin seudun yritykset korostavat muiden tavoin liikenneyhteyksien ja työvoiman saatavuuden parantamista. Täällä myös huoli korkeista työvoimakustannuksista ja asuntojen hinnoista nousi muuta maata suuremmaksi. Yritysten avoimissa kommenteissa korostettiin myös hallinnon jäykkyyttä, ennen muuta kaavoituksen hitautta seudun kilpailurasitteena.

Raportti on kaunistelematonta ja selkeää luettavaa sekä yritysten avainhenkilöille että päättäjille. Erityisen tarkasti tuloksiin soisi perehdyttävän Helsingin seudun maankäyttö- ja liikenneratkaisuja miettivissä viranomaisissa. Maankäytön ja rakentamisen sääntelyyn kaivataan yrityksissä nopeutta ja ketteryyttä. Lainsäädännössä on perattavaa, mutta paljon voidaan tehdä myös miettimällä kaavoitus-, rakentamis- ja asuntorahoitusasioita käsittelevien viranomaisten palveluprosesseja uudelleen.

Liikenteeseen yritykset haluavat sujuvuutta. Liikenteen pullonkaulojen raivaamiseen tarvitaan uusia investointeja, mutta sujuvuus on otettava myös alueellisessa kehittämisessä tavoitteeksi. Tietullit, kaupunkibulevardit ja muut liikenteen esteet eivät saa yritysjohtajilta mitään ymmärrystä osakseen. Mikäli liikennesuunnittelua tehdään vain niihin perustuvilla ratkaisuilla, on uhkana, että moni yritys äänestää jaloillaan ja siirtää toimintojaan parempien yhteyksien äärelle.

Helsingin seudun yritykset pitävät työvoiman saatavuutta ja sen kustannuksia todellisena kehittämiskohteena. Asuntojen hinta koetaan suurimmaksi työvoiman muuttoa heikentäväksi tekijäksi. Tämäkin viesti täytyy seudulla ottaa vakavasti. Kaavoituksen voimistaminen, asuntotonttien tarjonnan lisääminen, rakentamiseen liittyvän sääntelyn keventäminen ja markkinoiden avaaminen monipuoliselle asuntotuotannolle ovat avainasioita työvoiman saannin kannalta.

Työvoiman tarve näyttää olevan Helsingin seudulla vahvassa kasvussa. 47 prosenttia vastanneista yrityksistä arveli työpaikkojen määrän kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana. 45 prosenttia yrityksistä ennakoi työpaikkojen määrän pysyvän ennallaan. Näiden suunnitelmien toteutuminen merkitsisi huomattavaa työllisyyden paranemista, ostovoiman kasvua ja aluetalouiden piristymistä.

Helsingin seudun yritykset hakevat nyt kasvua ja valmistautuvat uusien työpaikkojen perustamiseen. Sitä täytyy tukea kaikissa päätöksenteossa. Yritysten arviot alueellisista kilpailukykytekijöistä kannattaa ottaa tosissaan.

Website Comments

  1. Teija Ihamaa
    Vastaa

    Hei!
    Kiitos aina niin hyvästä ja asiapitoisesta uutiskirjeestä!

    Aihevinkki:
    Olen kummastellut kuluttajana, että miksi yritysten pitää (jo vuosikymmeniä) tuppautua Helsingin rajojen sisälle. Kun koko pääkaupunkiseudulla on paljon ihmisiä/asiakkaita ja hieman laajentamalla “reviiriä”, helpottaa liikenneruuhkat, yksittäisten teiden rasitus ja asumisen ahtaus/kalleus, jolloin rahaa jäisi käytettäväksi muuhunkin. Esim. Kauppakamarin kaksi toimipistettä on jo Espoon ja Vantaan puolella, mikä onkin hyvä esimerkki. Vinkkaisin tästä aiheesta juttua teidän uutiskirjeeseen.

    Näin jäisi myös Helsingissä oleville yrityksille enemmän tontteja/parkkitilaa ja vähemmän ruuhkia.
    Voisi myös “selättää” ruuhkamaksut. Eli Helsingin naapureiden pitäisi laittaa kaavoitusasiat “spurttikuntoon”, nyt kun nousu on alkanut ja tonttien/toimitilojen kysyntä kasvaa.

    Ei ole myöskään Helsingiltä pois, jos naapurikunnillakin menee hyvin. Päinvastoin, vireä, yhteistyökykyinen ja toimivampi pääkaupunkiseutu houkuttelee lisää yrityksiä ja asukkaita.

    Toivoisinkin, että päättäjät edistäisivät asioita yhteistyössä ja vähän vähemmällä politikoinnilla.
    Eli jos jokin asia kuulostaa järkevältä, kannata sitä, riippumatta siitä kenen idea/esitys se on. Unohda kateus!
    Seuraavalla kerralla sinun ideaa voidaan kannattaa yli puoluerajojen. Ei “torpata” hyviä ideoita, niin Suomi kehittyy, eikä jää muun maailman kehityksestä jälkeen.

    Miten yrityksiä voidaan enemmän hajauttaa/kannustaa/ mainostaa etsimään toimitilaa laajemmalta alueelta?

  2. Ulf Haga
    Vastaa

    Liikenteen sujumiseen on saatavissa nopeita ratkaisuja pienin kustannuksin asenteita muuttamalla. Tällä kertaa ei tarkoiteta autoilijoiden asennetta, vaan liikennesuunnittelijoiden ja viranomaisten sekä hyvin paljon tietyömailla toimivien henkilöiden asennetta:
    – pääkaupunkiseudun kehien työmailla voitaisiin tehdä rakennustöitä 24/7, siellä on nyt paljon turhia pullonkauloja ja tyhjiä kaistoja
    – kolmostiellä jätetään työmaarajoitukset (jopa 30km/h) usein päälle myös silloin kun työt on lopetettu ja koneet siirretty pois esim yöksi
    – liikennevalojen sujuvuutta virittämällä säästettäisiin tuhansia ja taas tuhansia autoilioiden tunteja
    – hyvin monessa paikassa nopeusrajoitukset on määrätty niin alas ettei edes poliisin motivaatio riitä niitä seuraamaan jolloin kaikkien autoilijoiden kunnioitus rajoitusten noudattamiselle kärsii

    Yllä mainitut asiat eivät vaadi suuria investointeja, mutta suuria asenteita. Mistä aloitetaan?

    Ulf Haga
    Espoo

Kommentoi